Suo­mes­sa on Eu­roo­pan kol­man­nek­si jyr­kin mar­gi­naa­li­ve­ro. Se leik­kaa te­hok­kaas­ti an­si­o­tu­lo­jen ylä­pääs­tä. Nyt kun hal­li­tus on päät­tä­nyt las­kea mar­gi­naa­li­ve­ron ylä­ra­jaa 59,2 pro­sen­tis­ta 52 pro­sent­tiin, ve­ro­hyö­ty kas­vaa saa­jal­le sen mu­kaan, mitä enem­män hän an­sait­see. Täl­lä ma­te­ma­tii­kal­la pääs­tään hur­jiin sum­miin, ja niis­tä voi­daan ve­tää ot­si­koi­ta, jot­ka saa­vat ta­val­li­set ve­ron­mak­sa­jat hauk­ko­maan hen­keä.

Jos an­si­o­tu­lot nou­se­vat vuo­des­sa yli mil­joo­naan eu­roon, vero ale­nee 3,4 pro­sent­tia ja ra­has­sa se te­kee 130 000 eu­roa vuo­des­sa. Kiel­tä­mät­tä hulp­pea sum­ma. Kes­ki­pal­kois­sa ve­ro­na­len­nus jää puo­len pro­sent­tiin tai al­le. Mil­joo­nan tie­naa­via Suo­mes­sa ei ole kuin run­saat kak­si­sa­taa edel­lis­vuo­den ti­las­to­jen mu­kaan. Val­ti­on ra­ha­kirs­tuun alen­nus te­kee noin 27 mil­joo­nan lo­ven.

Mi­nis­te­ri­ta­son eli noin 15 000 eu­ron kuu­kau­si­tu­loil­la kä­teen jää ve­rou­u­dis­tuk­sen jäl­keen noin 4 700 eu­roa vuo­des­sa ai­em­paa enem­män. Kymp­pi­ton­nin kuu­kau­si­an­si­os­ta ve­ro­hyö­ty on va­jaat pa­ri­ton­nia.

Kun sit­ten men­nään kes­ki­ta­son palk­koi­hin, ve­ro­na­len­nus jää ole­mat­to­mak­si. 4 000 eu­ron kuu­kau­si­pal­kas­ta alen­nus on al­le kym­pin kuus­sa ja 2 000 eu­roa kuus­sa an­sait­se­val­le ve­ro­na­len­nuk­ses­ta ei ole hyö­tyä lain­kaan.

Sum­mat on las­ket­tu sen mu­kaan, et­tä pal­kan­saa­jan työt­tö­myys­va­kuu­tus­mak­sua nos­te­taan noin 0,3 pro­sent­tia. Se ve­tää kes­ki- ja pie­ni­palk­kais­ten ve­ro­na­len­nus­hyö­dyn käy­tän­nös­sä lä­hel­le nol­laa. Jos vie­lä mak­saa am­mat­ti­liit­to­jen jä­sen­mak­sua, jota ei enää saa vä­hen­tää ve­ro­tuk­ses­sa, jää pal­kan­saa­ja mo­nes­ti mii­nuk­sel­le.

Vah­vaa ide­o­lo­gis­ta kä­den­vään­töä voi­daan käy­dä sii­tä, on­ko oi­kein ke­ven­tää täl­lä ta­val­la an­si­o­tu­lo­jen mar­gi­naa­li­ve­roa. Toi­saal­ta voi­daan ky­syä, on­ko oi­kein pi­dät­tää ve­roa yli puol­ta pal­kas­ta.

Suur­ten an­si­o­tu­lo­jen ja pää­o­ma­tu­lo­jen ve­ro­kii­la on kas­va­nut koh­tuut­to­mak­si. Kor­kein pää­o­ma­tu­lo­ve­ro on 34 pro­sent­tia. Kun an­sio- ja pää­o­ma­ve­ro­tus eriy­tet­tiin vuon­na 1993, niin sen jäl­keen suu­ri­palk­kais­ten joh­ta­jien ja yrit­tä­jien an­si­o­tu­lo­ja siir­ret­tiin op­ti­oi­den ja mui­den jär­jes­te­lyn kaut­ta pää­o­ma­tu­lok­si.

Hal­li­tuk­sel­le hou­ku­tus mar­gi­naa­li­ve­ron alen­ta­mi­seen oli iso. En­sin­nä­kin se loh­kai­see vain kol­man­nek­sen yli mil­jar­din eu­ron ve­ro­na­len­nuk­ses­ta, ja Ruot­sis­sa mar­gi­naa­li­ve­ron alen­nuk­sen väi­te­tään mak­sa­neen dy­naa­mi­si­na vai­ku­tuk­si­na it­se it­sen­sä. Käy­kö näin Suo­mes­sa? Sii­hen si­säl­tyy asi­an­tun­ti­joi­den mu­kaan pal­jon epä­var­muuk­sia.

Pau­li Uu­si-Kil­po­nen

Pää­toi­mit­ta­ja