Suo­men ta­lous edel­lyt­täi­si, et­tä mah­dol­li­sim­man mo­nen työ­i­käi­sen pi­täi­si ol­la työs­sä tai työ­mark­ki­noi­den käy­tet­tä­vis­sä.

Nyt näin ei ole. Huo­les­tut­ta­vin­ta ti­lan­tees­sa on se, et­tä yli 30 000 al­le 35-vuo­ti­ais­ta on joko työ­ky­vyt­tö­myy­se­läk­keel­lä tai kun­tou­tus­tu­el­la. Yli­voi­mai­ses­ti suu­rin syy ti­lan­tee­seen löy­tyy mie­len­ter­vey­son­gel­mis­ta, ma­sen­tu­nei­suu­des­ta ja ah­dis­tu­nei­suu­des­ta.

Il­miö kas­vaa vauh­dil­la. Kuu­den vii­me vuo­den ai­ka­na nuor­ten työ­ky­vyt­tö­myys kas­voi 37 pro­sent­tia. Pal­jon nuor­ten mie­len­ter­vey­den ti­las­ta ker­too ma­sen­nus­lääk­kei­den käyt­tö. Se on kak­sin­ker­tais­tu­nut kym­me­nes­sä vuo­des­sa.

Mikä sit­ten on joh­ta­nut täl­lai­seen ti­lan­tee­seen? Syi­tä on hy­vin mo­nia. En­sin­nä­kin pi­tää muis­taa, et­tä mie­len­ter­vey­son­gel­mia ei voi ja­kaa vain tie­tyil­le aloil­le. Mie­len­ter­vey­son­gel­mis­ta kär­si­vät niin kor­ke­as­ti kou­lu­te­tut kuin toi­sen as­teen am­ma­til­li­sen kou­lu­tuk­sen saa­neet tai pe­rus­kou­lun va­ras­sa ole­vat.

Kar­ke­as­ti jaon voi teh­dä niin, et­tä mil­lä aloil­la muu­tok­set ovat suu­ria, sa­moin epä­var­muus työ­pai­kan säi­ly­mi­ses­tä, niin siel­lä mie­len­ter­vey­son­gel­mat hel­pos­ti ko­ros­tu­vat. Toki ylei­nen yh­teis­kun­nal­li­nen epä­var­muus li­sää myös nuor­ten ah­dis­tus­ta.

Nuo­ret ovat alt­tii­ta mie­len­ter­vey­del­li­siin on­gel­miin jo sik­si, et­tä muu­tos opis­ke­lus­ta työ­e­lä­mään on iso. Kun vaa­ti­muk­set ovat heti al­kuun ko­vat ja pe­reh­dy­tys ei ai­na on­nis­tu par­haal­la ta­val­la, voi nuo­ri ko­ke­ma­ton työn­te­ki­jä ah­dis­tua.

Myös nuor­ten odo­tuk­set työ­e­lä­mää koh­taan ovat kas­va­neet. Enää ei rii­tä se, et­tä työn vas­ti­neek­si saa­daan palk­kaa ja olo­suh­teet ovat edes jo­ten­kin sie­det­tä­vät. Työn pi­tää vas­ta­ta kou­lu­tus­ta ja ol­la kiin­nos­ta­va sekä so­pi­van haas­teel­li­nen. Myös joh­ta­mi­seen koh­dis­tu­vat ihan uu­den­lai­set vaa­ti­muk­set. Lä­hi­joh­don pi­tää ky­e­tä oh­jaa­maan kan­nus­ta­vas­ti ja ot­ta­maan yk­si­lö erik­sen­sä huo­mi­oon. Nuo­ret ko­ke­vat tär­ke­äk­si myös omaan työ­hön vai­kut­ta­mi­sen ja kan­nus­ta­van joh­ta­mi­sen.

Jos nuo kaik­ki omaan työ­hön vai­kut­ta­vat asi­an puut­tu­vat, ol­laan hel­pos­ti on­gel­mis­sa.

Hel­pos­ti voi­daan sa­noa, et­tei en­nen­kään vaa­dit­tu työs­tä kuin riit­tä­vää palk­kaa. Pi­tää kui­ten­kin muis­taa ne mo­net so­si­aa­li­set ja yh­teis­kun­nal­li­set pai­neet, joi­ta nuo­ret ko­ke­vat ihan eri ta­val­la kuin en­nen.

Pau­li Uu­si-Kil­po­nen

Pää­toi­mit­ta­ja, Uu­tis­Rau­ma