Maatalouden ongelmat otettava vakavasti
Jauhelihan väheneminen tai jopa loppuminen kauppojen tiskeilta on havahduttanut suomalaisen kuluttajat kysymään syitä. Samalla pohditaan koko ruuantuotannon tilaa Suomessa. Se ei ole kehuttava. Kannattavuusongelmat painavat, koska alkutuottajan ei tahdo saada monin paikoin hintaa, joka kattaisi edes kulut.
Esimerkiksi naudanlihan tuottajat arvostelevat sitä, etteivät tulot jakaudu oikeudenmukaisesti alkutuotannon, lihatalojen ja kaupan kesken. Tuottajien käsityksen mukaan alkutuotannon pitäisi saada toistakymmentä prosenttia hintaa lisää, jotta toiminta olisi kannattavaa naudanlihan tuotannossa.
Maatalousyrittäjien mukaan jotain on pielessä, kun lihakarjankasvattajien saama hinta on yksi Euroopan pienimmistä, mutta lihan hinta kaupassa yksi kalleimmista.
Kannattavuuttaan maatalousyrittäjät pyrkivät nostamaan suoramyynnillä niin, että väliportaat jäävät pois. Suoramyntiin keskittyviä tiloja löytyy Satakunnasta.
Koko alkutuotannon ongelmat kasvoivat jyrkästi, kun koronan ja Venäjän hyökkäysodan aiheuttama energian ja rehun hintojen raju nousu iski. Kustannukset nousivat useita kymmeniä prosentteja, mutta tuottajahinnat laahasivat pahasti perässä.
Tuotantokustannukset eivät ole merkittävästi alentuneet, vaikka inflaatio onkin taittunut tavoitetasoon alle kahteen prosenttiin.
Viimeisten vuosikymmenten aikana Suomessa on havaittu selkeä taantuma sekä maatilojen kokonaismäärässä että erityisesti lihakarjatiloilla. Tilastojen mukaan maatilojen määrä on vähentynyt yli 50 prosenttia vuodesta 2000 lähtien, ja tämä trendi on näkynyt myös lihakarjasektorilla. Etekin pienet perhetilat ovat vähentyneet merkittävästi kilpailukyvyn heikentymisen, työvoimapulan ja kannattavuusongelmien vuoksi.
EU:n maataloustukijärjestelmät ovat taas keskittyneet enemmän ympäristö- ja eläinhyvinvointitavoitteisiin, mikä vaatii tiloilta jopa merkittäviä investointeja.
Tulevaisuudessa tuottajien uhkana on myös Suomen 2035 hiilineutraalisuustavoite. Nautaeläimet ovat merkittävä metaanipäästöjen lähde, ja päästäjen vähentämisvaatimukset voivat johtaa tiukempiin sääntöihin tai verotuksiin.
Lihakarjatilojen määrän ennustetaan vähenevän maltillisesti. Sektorin eloonjäämisessä ratkaisevaa on joustavuus muuttuviin markkinoihin ja sääntelyyn. Tulevaisuuden menestys riippuu myös teknologian hyödyntämisestä ja ympäristötehokkuudesta sekä kuluttajien arvostamasta eettisyydestä ja tuotannon paikallisuudesta.
Pauli Uusi-Kilponen
Päätoimittaja