Kaksivuotiaat maahanmuuttajalapset pakolla päiväkotiin
Vihreiden kansanedustaja Saara Hyrkkö nosti melkoisen kohun. Hän sanoi Helsingin Sanomien haastattelussa, että sellaiset maahanmuuttajalapset, jotka eivät opi kotimaisia kieliä, tulisi saada päiväkotiin jo kaksivuotiaina. Äärimmäisenä keinona voisi toimia päiväkotipakko.
Hyrkön mielipide oli hyvä keskustelun avaus. Suomeen integroitumisen oleellisin asia on kielitaito. Jos se jää vajaaksi, niin koulukäynti sujuu huonosti. Se taas aiheuttaa huonommuuden tunnetta, syrjäytyistä ja valtaväestön sekä yhteiskunnan vastaisuutta. Kaikkein heikoimmassa asemassa ovat ne perheet ja heidän lapsensa, jotka eivät kykene edes englannilla ilmaisemaan itseään. On äärettömän vaikea asioida virastoissa, selvittää omia oikeuksia ja mahdollisuuksia suomalaisessa yhteiskunnassa.
Hyrkön heittämän ajatuksen lisäksi täytyisi pääasiassa suomen ja vaihtoehtoisesti ruotsin kielen opetusta tehostaa kaikille. Kielen opetus pitäisi aloittaa tulijoille heti tänne tulosta lähtien. Opetuksen lisäksi maahanmuuttajien pitäisi kohdata suomen kieltä arjessaan mahdollisimman paljon. Ensin suomea ja vastan sen jälkeen englantia.
Lapset oppivat helposti ja nopeasti kielen. Ei tarvita kuin puoli vuotta, niin 3–5-vuotias lapsi kykenee ilmaisemaan itseään maan kielellä. Mitä myöhemmin kieltä alkaa opiskella, sen vaikeampaa se periaatteessa on. Siksi esimerkiksi Kanadassa vanhemmat laitetaan tehostettuun kielikouluun heti maahantulon jälkeen, jos englanti ei suju.
Suomalaisilla on paljon kokemuksia siitä, miten lapset oppivat kieltä. Kyse on siitä, kun 300 000 suomalaista muutti Ruotsiin. Enemmistö muuttajista oli ruotsin kieltä taitamattomia. Kun lapset olivat ruotsalaisessa päiväkodissa tai koulussa, he oppivat nopeasti kielen. Syntyi tilanteita, joissa alle kouluiän oleva lapsi toimi vanhempien tulkkina. Suomalaisista monet oppivat huonosti ruotsia. Se ajoi suomalaisia omiin ryhmiinsä, eikä vapaa-ajalla juuri kohdattu ruotsia puhuvia.
Samalla syntyi hyvin samantyyppisiä ongelmia kuin nyt Suomessa. Suomalaiset komeilivat rikostilastojen kärjessä etenkin väkivaltarikoksissa väkimäärään suhteutettuna.
Pauli Uusi-Kilponen
Päätoimittaja


