VPK-harrastus on yhdessä tekemistä ja uuden oppimista – 120-vuotiaan Kiukaisten VPK:n voimannäyttö on kokonaan talkoilla rakennettu paloasema
Tuija Saarinen
Kun euralainen Jussi Mäkinen saa hälytyksen kännykkäsovellukseensa, siinä ei paljon aikailla, sillä ensimmäinen auto palo- tai onnettomuuspaikalle lähtee Kiukaisten paloasemalta viiden minuutin päästä siitä, kun hälytys on annettu.
– Töistä en pysty lähtemään, mutta yleensä jos kutsu käy vapaalla, vastaan siihen, toteaa Mäkinen, joka toimii sekä Kiukaisten VPK: hälytysosaston jäsenenä että nuoriso-osaston johtajana.
Kiukaisten VPK:ssa on tällä hetkellä 95 jäsentä, joista 30 toimii hälytysosastossa. Muita osastoja ovat nuoriso-osasto, ensivasteosasto, tuki- ja huolto-osasto ja veteraaniosasto. Jäsenistön ikähaarukka on 7‒80 vuotta.
Tänä vuonna Euran Kiukaisissa sijaitsevalla sopimuspalokunnalla on ollut nelisenkymmentä hälytystehtävää, mikä on hieman vähemmän kuin yleensä.
– Muun muassa rakennuspaloja ja liikenneonnettomuuksia on ollut tänä vuonna vähemmän, toteaa palokunnan päällikkö Marko Sainio.
Eniten työllistävät tilanteet kantatie 43:lla.
– Hyvin tyypillisiä ovat erilaiset liikenne- ja eläinvahingot. Hälytyksiä tulee myös rakennus- ja maastopaloihin.
Lähin ammattipalokunta sijaitsee Harjavallassa, noin 15 kilometrin päässä Kiukaisista. Sen tulo kestää kohteen sijainnista riippuen 10‒15 minuuttia, joten VPK on paikalla usein ensimmäisenä.
Kiukaisten VPK:lla on sopimus Satakunnan pelastuslaitoksen kanssa ja toimintaa rahoittaa Satakunnan hyvinvointialue.
Kukaan VPK:laisista ei saa palkkaa. Myös vuonna 2018 valmistunut moderni paloasema on kokonaan talkootöillä rakennettu.
– Tämä on vahva voimannäyttö, ja kertoo hyvästä yhteishengestämme. Meidän vahvuuksiamme on se, että toiminnassa on mukana monen eri alan ammattilaisia, kuten esimerkiksi sähkö-, putki- ja rakennusmiehiä, toteaa Sainio.
Erityisen tärkeä jatkuvuuden kannalta on VPK:n nuoriso-osasto, jossa toimii tällä hetkellä 25 lasta ja nuorta ikähaarukaltaan 7‒18 vuotta. Osastossa harjoitellaan muun muassa ensiaputaitoja, alkusammutusta ja savusukellusta.
– Periaatteessa harjoittelemme samoja asioita kuin aikuisetkin. Välillä nuoret ovat päässeet purkamaan autoakin hydraulisilla pelastusvälineillä. Tulevaisuus on nuorissa, toteaa Mäkinen.
Ensiapuharjoituksissa käytetään yleensä niin kutsuttuna maalihenkilönä elävää ihmistä, ei nukkea.
– Usein ongelma on se, ettei todellisissa hätätilanteissa uskalleta koskettaa ihmistä, jotta saataisiin esimerkiksi kokeiltua pulssia tai otettua verensokeria. Kun näitä tilanteita harjoitellaan, kasvavat rohkeus ja taidot.
Aino ja Martta (edessä) sekä Joona ja Justiina kuuluvat Kiukaisten VPK:n nuoriso-osastoon. Osastossa harjoitellaan muun muassa ensiaputaitoja, alkusammutusta ja savusukellusta. Kuva: Tuija Saarinen
12-vuotiaat Aino, Martta ja Justiina sekä 14-vuotias Joona pitävät VPK-toiminnassa parhaana yhdessä tekemistä ja uuden oppimista. Erityisesti kesäleirejä odotetaan. Ensi kesänä Maskussa järjestetään kansainvälinen palokuntanuorten suurleiri, jonka aikana Joona käy jopa palokuntarippikoulun.
Mikä sai lähtemään mukaan VPK-toimintaan?
– Sukupaine, vastaavat sisarukset Justiina ja Joona nauraen.
Jo heidän isoisänsä ja isänsä ovat olleet Kiukaisten VPK:n jäseniä. Myös Martan isä ja Ainon sisarukset ovat näyttäneet tietä.
Uudet jäsenet toivotetaan lämpimästi tervetulleeksi toimintaan.
– Erityisesti hälytysosastolle kaivattaisiin lisää väkeä, toteaa Marko Sainio.
Porin VPK:n päällikkö: Sopimuspalokunnat ovat tärkeä osa auttamisketjua
– Sopimuspalokunnat ovat tärkeitä toimijoita koko pelastustoimen organisaatiossa. Millään muulla tavalla ei pystytä tuottamaan niin kustannustehokkaasti ja niin varmasti sellaista toimintaa, mitä sopimuspalokunnat tekevät. Ne ovat ammattipalokuntien rinnalla tärkeä osa auttamisketjua, toteaa palokunnan päällikkö Joonas Kekki Porin VPK:sta.
Porin VPK on perustettu vuonna 1863 ja se on Suomen toiseksi vanhin palokunta. Jäseniä on yhteensä noin 150, joista 45 kuuluu hälytysosastoon. Vuonna 2024 hälytystehtäviä oli 170, ja vuonna 2025 yhteensä 115.
Jäsenistä ei ole tällä hetkellä pulaa, mutta hälytysosastolle otetaan aina mieluusti savusukelluskuntoisia miehiä ja naisia.
– Jos Poriin vaikkapa muuttaa joku, joka on muualla harrastanut sopimuspalokuntatoimintaa ja suoriutuu tehtävän edellyttämistä fyysisistä vaatimuksista, otamme mielellään hänet jäseneksi.
Viime aikoina Porin VPK on kehittänyt vahvasti dronetoimintaa. Droneyksikköön ja siihen liittyviin toimintoihin on investoitu viime vuosien aikana noin 40 000 euroa.
– Droneja käytetään esimerkiksi kadonneiden etsimiseen sekä maastopaloissa, rakennuspaloissa ja öljyonnettomuuksissa tuottamaan tilannekuvaa pelastustoiminnan johtajalle. Dronejen kehitys on mennyt hurjasti eteenpäin johtuen epäilemättä Ukrainan sodasta, toteaa Kekki.


