Pau­li Uu­si-Kil­po­nen

Sa­ta­kun­ta­lais­läh­töi­sen, Tu­run kau­pun­gin ny­kyi­sen stra­te­gi­a­joh­ta­jan Timo Aron mu­kaan aka­tee­mi­nen työt­tö­myy­den kas­vu al­koi kak­si vuot­ta sit­ten ja on nous­sut no­pe­aa tah­tia.

– Eten­kin vas­ta­val­mis­tu­neet ovat nyt ko­van pai­kan edes­sä. Kou­lu­tus­ta vas­taa­via töi­tä on vai­kea löy­tää, hän sa­noo.

Hä­nen oma ar­vi­on­sa on, et­tä aka­tee­mi­nen työt­tö­myys voi nous­ta jopa 60 000:een.

Suo­mes­sa on tä­hän as­ti pi­det­ty kor­ke­aa kou­lu­tus­ta lä­hes ta­kuu­na työ­pai­kan löy­ty­mi­sel­le. Nyt näin ei ole. Vie­lä lää­ke­tie­det­tä, tek­niik­kaa tai la­kia opis­kel­leil­le työ­paik­ko­ja löy­tyy, mut­ta hu­ma­nis­tis­ten ai­nei­den opis­ke­li­joil­le ti­lan­ne on sel­väs­ti vai­ke­am­pi.

Aron mie­les­tä ly­hy­et työt­tö­myy­den kas­vu­pii­kit ei­vät hei­jas­tu opis­ke­luin­toon. Pit­kään jat­ku­es­saan työt­tö­myy­del­lä voi ol­la vai­ku­tus­ta. Palk­ka­ke­hi­tyk­seen ti­lan­ne ei vai­ku­ta kuin eh­kä pit­käl­lä ai­ka­vä­lil­lä. Näin sik­si, et­tä palk­ka­ke­hi­tys on mo­nin pai­koin tur­vat­tu liit­to­jen te­ke­mil­lä so­pi­muk­sil­la.

Nyt on pu­hut­tu pal­jon aka­tee­mi­ses­ta työt­tö­myy­des­tä. Näin sik­si, et­tä näin suu­ri työt­tö­myys kor­ke­as­ti opis­kel­lei­den kes­kuu­des­sa on voi­mak­kaam­paa kuin ker­taa­kaan 2000-lu­vul­la.

Aro ha­lu­aa kui­ten­kin muis­tut­taa ko­ko­nai­syöt­tö­myy­den no­pe­as­ta kas­vus­ta. Työt­tö­miä työ­voi­mas­ta oli pe­rä­ti 325 000 ku­lu­van vuo­den tam­mi­kuus­sa eli 34 000 enem­män kuin vuo­si sit­ten. Työt­tö­mien mää­rä ylit­ti jo ko­ro­na-ajan lu­ke­mat. Myös avoi­mien työ­paik­ko­jen mää­rä on su­pis­tu­nut voi­mak­kaas­ti.

Hä­nen mu­kaan­sa työt­tö­myy­den ra­jus­ta kas­vus­ta pu­hu­taan yl­lät­tä­vän vä­hän, ei­kä min­kään­lais­ta krii­si­tun­nel­maa ole syn­ty­nyt.

– Kas­vus­sa on niin ra­ken­teel­li­nen kuin pit­kä­ai­kais­työt­tö­myys, muis­tut­taa Aro.

Hä­nen mu­kaan­sa ko­ti­mai­sen ky­syn­nän vai­suu­del­la on oma vai­ku­tuk­sen­sa työt­tö­myy­den kas­vuun, kun vie­lä luot­ta­mus omaan ta­lou­teen on py­sy­nyt ti­las­to­jen mu­kaan heik­ko­na. Ta­lou­den ylei­nen epä­var­muus te­kee ih­mi­set va­ro­vai­sek­si in­ves­toi­maan ja ku­lut­ta­maan.

– Mer­ki­tys­tä on ol­lut myös hal­li­tuk­sen pää­tök­sil­lä ku­ten an­si­o­tur­van ja so­si­aa­lie­tuuk­sien leik­kauk­sil­la. Mo­nil­la ko­ti­ta­louk­sil­la on en­tis­tä vä­hem­män ra­haa ku­lu­tuk­seen, Aro poh­ti.

Mo­net tu­kia saa­vat ja lap­si­per­heet käyt­tä­vät ra­han­sa pai­kal­li­seen ku­lu­tuk­seen ja mitä vä­hem­män ra­haa on, nä­kyy se pal­ve­luis­sa ja kau­pas­sa.

Aron mie­les­tä mer­kit­tä­vä asia ku­lu­tus­ky­syn­tään on myös opis­ke­li­joi­den asu­mis­tu­en muut­ta­mi­nen asu­mis­li­säk­si. Se pu­dot­taa mo­nin pai­koin tuen mää­rään puo­leen en­ti­ses­tä.

Opis­ke­li­jat ovat se ryh­mä, joka käyt­tää pal­jon pai­kal­li­sia pal­ve­lui­ta.

An­si­o­si­don­nai­nen työt­tö­myys­tur­va muut­tui muun mu­as­sa si­ten, et­tä kol­men kuu­kau­den jäl­keen tur­va pu­to­aa 25 pro­sent­tia ja an­si­o­töis­sä pi­tää ol­la puo­len vuo­den si­jaan vuo­si, jot­ta on oi­keu­tet­tu an­si­o­si­don­nai­seen tur­vaan.

– Jos on pie­ni­kin mah­dol­li­suus jou­tua työt­tö­mäk­si, täl­lai­set uu­dis­tuk­set te­ke­vät ih­mi­set va­ro­vai­sik­si ra­han käy­tös­sä. Mie­luum­min sääs­te­tään kuin os­te­taan, sa­noo Aro.

Pal­kan­ko­ro­tuk­set ja ve­ro­na­len­nuk­set li­sää­vät työl­lis­ten os­to­voi­maa. Myös kor­ko­jen las­ku ede­saut­taa ku­lu­tuk­sen kas­vua. Li­säk­si tar­vi­taan us­koa oman ta­lou­den myön­tei­seen ke­hi­tyk­seen, joka on vah­vas­ti riip­pu­vai­nen ylei­sis­tä ta­lou­den nä­ky­mis­tä. Tois­tai­sek­si mark­ki­noi­ta lei­maa epä­var­muus.

Sa­ta­kun­nas­sa ta­lou­del­li­sia toi­vei­ta nos­ta­vat mo­net vih­re­än siir­ty­män in­ves­toin­nit. Aron mu­kaan to­teu­tu­es­saan ne työl­lis­tä­vät ra­ken­nus­vai­hees­sa pal­jon vä­keä, mut­ta it­se toi­min­ta esi­mer­kik­si pal­ve­lu­kes­kus­ten ta­pai­sis­sa lai­tok­sis­sa työl­lis­tää ai­ka vä­hän.

– Eri asia sit­ten on, jos vih­re­än siir­ty­män in­ves­toin­nit tuo­vat mu­ka­naan uut­ta toi­min­taa, joka työl­lis­täi­si myös kor­ke­as­ti kou­lu­tet­tu­ja.

Aron mu­kaan nämä mah­dol­li­set in­ves­toin­nit tuo­vat etu­pääs­sä pro­jek­ti­luon­tei­sia töi­tä.

Sa­ta­kun­nan aka­tee­mi­ses­ta työt­tö­myy­des­tä Aro muis­tut­taa, et­tä sitä on vä­hem­män, kos­ka tääl­lä ei suur­ten asu­tus­kes­kus­ten ta­paan ole kor­ke­an kou­lu­tus­ta­son töi­tä niin pal­jon.