Tui­ja Saa­ri­nen

Pii­lo­lins­sit aa­mul­la sil­miin ja il­lal­la nuk­ku­maan men­nes­sä pois: tut­tua kai­kil­le pii­lo­lins­sien käyt­tä­jil­le. En­tä jos mars­si­jär­jes­tys oli­si­kin toi­nen? Mitä jos voi­sit­kin pi­tää pii­lo­lins­se­jä yöl­lä nuk­ku­es­sa­si, ot­taa ne pois aa­mul­la he­rä­tes­sä­si ja näh­dä tar­kas­ti koko päi­vän?

Kyse ei ole mis­tään tu­le­vai­suu­den tek­no­lo­gi­as­ta, vaan jo käy­tös­sä ole­vas­ta me­ne­tel­mäs­tä. Rau­mal­la toi­mii yk­si Suo­men har­vois­ta näi­tä niin kut­sut­tu­ja or­to­ke­ra­to­lo­gi­sia lins­se­jä so­vit­ta­vis­ta op­tik­ko­liik­keis­tä.

– Or­to­ke­ra­to­lo­gi­sia lins­se­jä eli yö­lins­se­jä on ol­lut mark­ki­noil­la jo yli 20 vuo­den ajan, ja it­se toi­min­ta­me­ka­nis­mi ke­hi­tet­tiin jo yli 60 vuot­ta sit­ten, jo­ten ihan uu­si kek­sin­tö ne ei­vät ole. Tek­no­lo­gia on kui­ten­kin vas­ta vii­me vuo­si­na ke­hit­ty­nyt niin, et­tä yö­lins­sien so­vit­ta­mi­nen on muut­tu­nut hel­pom­mak­si. Meil­lä nii­tä on so­vi­tet­tu pari vuot­ta, ker­too op­to­met­ris­ti Pek­ka Pal­mu Sil­mä­op­ti­kot Pal­mul­ta.

Yö­lins­sit on tar­koi­tet­tu li­ki­nä­köi­syy­den ja ha­ja­tait­toi­suu­den kor­jaa­mi­seen. Ne toi­mi­vat ihan­teel­li­ses­ti jopa vah­vuu­teen ‒6 as­ti. Kau­ko­tait­tei­sil­le eli plus­kor­jaus­ta tar­vit­se­vil­le yö­lins­sit ei­vät so­vel­lu.

Nuk­ku­es­sa yö­lins­sit muo­vaa­vat sar­veis­kal­von uloin­ta ker­ros­ta, ja kun aa­mul­la ot­taa ne pois, nä­kee tar­kas­ti il­man sil­mä­la­se­ja tai pii­lo­lins­se­jä koko päi­vän. Vai­ku­tus kes­tää vä­hin­tään 16 tun­tia. Pro­ses­si on pa­lau­tu­va, eli kun yö­lins­sien käy­tön lo­pet­taa, sar­veis­kal­vo pa­lau­tuu vä­hi­tel­len al­ku­pe­räi­seen muo­toon­sa.

– Nuo­ril­la, joil­la so­lut jous­ta­vat enem­män, vai­ku­tus voi ol­la kak­si­kin vuo­ro­kaut­ta.

Yö­lins­seil­lä voi­daan myös mer­kit­tä­väs­ti jar­rut­taa li­ki­nä­köi­syy­den ke­hi­tys­tä nuo­ril­la. Nä­kö­vir­he on nii­tä käyt­tä­väl­lä ai­kui­se­na jopa 50 pro­sent­tia pie­nem­pi kuin sil­mä­la­se­ja tai ta­val­li­sia pii­lo­lins­se­jä käyt­tä­väl­lä.

Lins­sit val­mis­te­taan yk­si­löl­li­ses­ti tark­ko­jen mit­to­jen mu­kaan.

– Sar­veis­kal­von muo­to ja kaa­re­vuus mi­ta­taan mik­ro­met­rin tark­kuu­del­la ja data lä­he­te­tään Tans­kaan, jos­sa lins­sit val­mis­te­taan.

Pal­mu suo­sit­te­lee yö­lins­se­jä kai­kil­le, jot­ka syys­tä tai toi­ses­ta ha­lu­a­vat eroon sil­mä­la­seis­ta tai ta­val­li­sis­ta pii­lo­lins­seis­tä.

– Esi­mer­kik­si pal­jon liik­ku­vil­le ja kui­va­sil­mäi­syy­des­tä kär­si­vil­le yö­lins­sit voi­vat ol­la hyvä vaih­to­eh­to. Kui­va­sil­mäi­sil­le ta­val­li­set pii­lo­lins­sit ei­vät vält­tä­mät­tä sovi. Yö­lins­sit voi­vat ol­la ris­ki­tön vaih­to­eh­to myös la­ser­leik­kauk­sel­le. Olen myös suo­si­tel­lut yö­lins­se­jä li­ki­nä­köi­sil­le nuo­ril­le, joil­la on su­vus­sa li­ki­nä­köi­syyt­tä ja sen ete­ne­mi­nen on si­ten to­den­nä­köis­tä.

Yölinssit valmistetaan yksilöllisesti tarkkojen mittojen mukaan.

Yölinssit valmistetaan yksilöllisesti tarkkojen mittojen mukaan.

Pal­mun saa­mat ko­ke­muk­set ovat ol­leet hy­viä.

– Min­kään­lai­sia tu­leh­duk­sia ei ole esiin­ty­nyt. Ja vaik­ka yö­lins­sin täy­tyy sar­veis­kal­voa oi­kais­tak­seen ol­la kova, se tun­tuu sil­mäs­sä vie­lä vä­hem­män kuin ta­val­li­nen peh­meä pii­lo­lins­si. Syy on se, et­tei se kos­ke­ta sar­veis­kal­voa. Sar­veis­kal­von ja pii­lo­lins­sin vä­lis­sä on nes­te­ker­ros, joka pi­tää sar­veis­kal­von kos­te­a­na koko yön.

Yö­lins­sit sil­mis­sä nä­kee hy­vin, jo­ten sän­gys­tä us­kal­taa tar­vit­ta­es­sa nous­ta yöl­lä­kin huo­let­ta.

Val­ta­vaa suo­si­o­ta yö­lins­sit ei­vät Pal­mun mu­kaan ai­na­kaan Rau­mal­la ole vie­lä saa­vut­ta­neet, mikä joh­tuu var­mas­ti ai­na­kin osit­tain nii­den hin­nas­ta.

– Yö­lins­sit mak­sa­vat tois­ta­tu­hat­ta eu­roa vuo­des­sa, kun pe­rus­sil­mä­la­sit ke­hyk­si­neen saa jo pa­ril­la sa­dal­la eu­rol­la, ja ker­ta­käyt­töi­set pii­lo­lins­sit mak­sa­vat noin 400 eu­roa vuo­des­sa.

Noin 25 pro­sent­tia suo­ma­lai­sis­ta on li­ki­nä­köi­siä ja li­ki­nä­köi­syys yleis­tyy koko ajan. WHO on en­nus­ta­nut, et­tä vuon­na 2050 pe­rä­ti puo­let maa­il­man ih­mi­sis­tä on mii­nus­nä­köi­siä.

– Yh­te­nä mer­kit­tä­vä­nä syy­nä ovat äly­pu­he­li­met. Yri­tän ai­na muis­tut­taa sii­tä, et­tä vä­lil­lä tu­li­si kat­soa kau­as. On myös hy­vin yleis­tä, et­tä kun sil­mä tar­ken­taa jat­ku­vas­ti kän­nyk­kään, niin tar­ken­ta­va li­has me­nee ju­miin. Näi­tä ta­pauk­sia olen näh­nyt to­del­la pal­jon.

Äly­pu­he­lin saat­taa myös kaa­taa koko yö­lins­sien käy­tön, tie­tää Pal­mu ko­ke­muk­ses­ta.

– Yh­del­lä nuo­rel­la oli yö­lins­si tes­tat­ta­va­na puo­len vuo­den ajan, mut­ta on­gel­ma oli sii­nä, et­tä kun ne lait­taa sil­miin, pi­täi­si men­nä nuk­ku­maan. Hän koki han­ka­lak­si sen, et­tei voi­nut sän­gys­sä enää snäp­päil­lä ja chät­täil­lä.