Syyshelle on huonoksi alkusyksyn sienille – satokausi voi jäädä tietyillä lajeilla jopa kokonaan väliin
Maiju Ylipiessa / STT
Suomessa eletään nyt mittaushistorian helteisintä syyskuuta, kun syyskuun hellepäivien ennätys rikkoutui sunnuntaina.
Alkusyksyn sienien satokauden kannalta viime päivien myöhäinen hellejakso on huono asia.
Useimmilla sienillä itiöemien eli ruoaksikin kerättävien näkyvien osien tuottaminen liittyy lämmön ja kosteuden yhteisvaikutukseen, kertoo yliopistonlehtori Panu Halme Jyväskylän yliopistosta STT:lle.
– Monien lajien pitää saada tietty määrä lämpöä, että rihmastot pystyvät kasvamaan, mutta myös kosteutta, Halme sanoo.
– Nyt kun on ollut näin helteistä, helteisyys kuivattaa maapohjaa. Tällaisessa helteessä ei riitä sama sademäärä kuin kylmemmässä säässä, hän lisää.
Kuivuuden vuoksi monien sienten kasvu onkin Halmeen mukaan tällä hetkellä vähäisempää kuin voisi odottaa.
Toisaalta nyt ollaan jo pitkällä syyskuussa, ja yöpakkaset voivat odottaa jo kulman takana, Halme muistuttaa. Useimmat alkusyksyn sienilajit eivät hänen mukaansa yöpakkasta kestä.
Alkusyksyn sienillä satokausi saattaa siis Halmeen mukaan jäädä helteiden ja yöpakkasten välissä hyvin lyhyeksi tai jopa kokonaan väliin.
Esimerkiksi haaparouskun ja herkkutatin pitäisi olla juuri nyt runsaimmillaan. Sen sijaan ne Halmeen mukaan lähinnä kuivuvat pystyyn, jos niitä ylipäätään kasvaa.
– Jos meillä olisi tämä sama sademäärä, mikä nyt on ollut, mutta olisikin kymmenen astetta viileämpää, niitä olisi varmaan aika paljonkin metsässä.
Kuivalla kaudella hyviä sienipaikkoja voi kuitenkin yrittää etsiä esimerkiksi järvien ja purojen rannoilta ja soiden reunoilta, joissa maa on kosteampaa, Halme vinkkaa.
Alkusyksyn lajeja paremmin pärjäävät tutkijan arvion mukaan tänä vuonna luultavasti loppusyksyn sienet, kuten suppilovahvero, kuusilahokka ja talvijuurekas. Ne kun eivät pakkasta säikähdä.
– Niillä todennäköisesti vain myöhentyy kasvun alku, ja niitä tulee sitten loka-marraskuussa, Halme arvioi.
Poikkeuksen sijaan lämmin alkusyksy on Halmeen mukaan jatkossa ennemminkin uusi normaali, ja sillä on seurauksensa myös sienimetsissä.
– Emme tiedä kaikkea, mihin suuntaan ilmastonmuutos suomalaista kesää muuttaa, mutta se tiedetään, että kesät pitenevät, Halme sanoo.
Sienet reagoivat Halmeen mukaan hyvin herkästi ilmastonmuutokseen, mikä tarkoittaa, että pitkällä aikavälillä sienten kasvukaudet ja lajisto muuttuvat myös Suomessa. Tietyt lajit voivat hävitä kokonaan tai siirtyä pohjoisemmaksi. Toisaalta uusiakin lajeja voi ilmaantua – niin ruokasieniä kuin myrkkysieniä.
– Ilmastokriisi on jo päällä, ja se vaikuttaa jo nyt myös Suomessa. Meillä ei vielä ole ollut mitään tuhoisia muutosia, mutta nämä ovat sellaisia ensimmäisiä signaaleja, tällaiset läheisten lajien muutokset, Halme sanoo.
Tutkijan mukaan on vaikea sanoa, voiko alkusyksyn lämpöjaksolla olla suoraa vaikutusta ensi vuoden sienisatoon. Tutkimustieto asiasta varsinkin Suomen olosuhteissa on vähäistä.
– En oikein uskalla sanoa, mitä tämä voisi sitten ensi vuonna tarkoittaa. Osa rihmoista varmaan jää syksyn jäljiltä aika huonoon kuntoon, Halme sanoo.
Eteläisessä Euroopassa on Halmeen mukaan talvien lyhentymisen ja leudontumisen myötä yleistynyt se, että jotkin sienet tekevätkin satoa keväällä.
– Jossain vaiheessa tullaan näkemään eteläisessä Suomessa, että yhä pidemmälle venyvät kesät johtavatkin siihen, että sienillä menee jopa sekaisin se, onko syksy tai kevät.