Ari An­te­roi­nen

Lu­vi­an Nie­men­ky­läs­sä si­jait­se­va Verk­ko­ran­nan van­ha ke­sä­ko­ti, nyt Eu­ra­jo­en kun­nan omis­ta­ma, mut­ta kym­me­ni­sen vuot­ta sit­ten pe­rus­te­tun yh­dis­tyk­sen yl­lä­pi­tä­mä Kri­ku­til­li-ni­men saa­nut ra­ken­nus, rai­kaa hel­lun­tai­na Su­vi­vir­ren sä­ve­lin. Ti­lai­suus al­kaa kel­lo 15.

1927 ra­ken­ne­tus­sa ta­los­sa ei lau­le­ta ihan sitä pe­rin­teis­tä Su­vi­virt­tä, vaan se al­kaa ”Sen näke elä­väi­ne, o suvi koit­ta­nu, on met­tä vi­her­käi­ne, ja läm­pö voit­ta­nu.”

Ky­sees­sä on Tu­run mur­teen ver­si­os­ta Lu­vi­an mur­teel­le mu­kail­tu teks­ti, jos­ta vas­taa­vat Ka­le­vi ja An­ne Näy­rä.

– Tu­run ver­si­os­sa lau­le­taan pe­ru­nois­ta, mut­ta täs­sä ka­la­so­pas­ta, an­taa seu­ra­kun­nan luot­ta­mus­hen­ki­lö Sol­veig Staff esi­mer­kin.

Idea ta­pah­tu­maan tuli sii­tä, kun Staf­fil­la oli ikä­vä Su­vi­virt­tä.

– Olin muut­ta­nut Tu­rus­ta ta­kai­sin Lu­vi­al­le. It­sel­lä­ni ei ol­lut enää sel­lai­sia ti­lai­suuk­sia, mis­sä Su­vi­virt­tä oli­si pääs­syt lau­la­maan, Staff to­te­aa.

– Kri­ku­til­li on iha­na paik­ka ja Su­vi­vir­si on ylis­tys­lau­lu Luo­jal­le. Tääl­lä on luon­toa ym­pä­ril­lä. Tämä on mei­dän ky­län sy­dän. Li­sä­a­ja­tuk­se­na tuli, et­tä lau­le­taan Lu­vi­an mur­teel­la.

Ko­vas­ti pu­hu­taan, on­ko Su­vi­vir­ren lau­la­mi­nen yleen­sä­kään so­pi­vaa ja mi­hin se so­pii. Staf­fil­la on sel­keä nä­ke­mys.

– Su­vi­vir­si ei ole vir­si, vaan mie­len­ti­la. Lap­sil­le ja nuo­ril­le se on se tun­ne, et­tä nyt lop­puu kou­lu. Kat­so­taan ulos ik­ku­nas­ta ja näh­dään koi­vu­nok­sien hii­ren­kor­vat. Va­paus al­kaa.

Staff iloit­see, et­tä seu­ra­kun­ta oli heti val­mis ide­aan.

– Su­vi­vir­si­kirk­ko-ta­pah­tu­mas­sa tar­vi­taan mo­nen­mois­ta ih­mis­tä. On seu­ra­kun­ta­lai­sia, seu­ra­kun­nan kirk­ko­kuo­ro ja kant­to­ri Piia Hei­ni­nen.

Lu­vi­as­sa asu­va An­ne-Ma­rie Han­nus, eläk­keel­lä ole­va pas­to­ri, on iloi­nen Su­vi­vir­si­kir­kon jär­jes­tä­mi­ses­tä.

– Elä­män kaik­ki toi­vo ja toi­vek­kuus liit­ty­vät myös Su­vi­vir­teen. Iha­naa, et­tä on ih­mi­siä, jot­ka ovat läh­te­neet ra­ken­ta­maan ti­lai­suut­ta, ku­vaa ti­lai­suu­des­sa avus­ta­va­na pap­pi­na toi­mi­va Han­nus.

Vie­rai­le­va­na maal­lik­ko­saar­naa­ja­na on eme­ri­ta kau­pun­gin­joh­ta­ja Ai­no-Mai­ja Luuk­ko­nen ja li­tur­gi­as­ta vas­taa Rii­na Lau­ri­la.

Ti­lai­suus päät­tyy Sa­ta­kun­nan lau­luun. Seu­ra­kun­ta tar­jo­aa Juh­la­pal­ve­lu Ma­Ren­gin keit­tä­mät kirk­ko­kah­vit her­kun kera.

Kri­ku­til­lia vuok­ra­taan eri ti­lai­suuk­siin, ku­ten juh­liin.

– Ke­sä­kuun lo­pul­la al­kaa jo kuu­des kai­kil­le avoin tai­de­näyt­te­ly ylä­ker­ras­sa. Esil­lä on Eu­ra­jo­ki-suh­teis­ten tai­tei­li­joi­den te­ok­sia tee­mal­la ”Mat­ka”, ker­too Anu Ki­vi­ni.

Ki­vi­ni pi­tää myös Kri­ku­til­lin ke­sä­kah­vi­laa. Se on au­ki tors­tai­sin ja sun­nun­tai­sin kel­lo 15–19 ke­sä­kuun lo­pus­ta elo­kuun puo­li­vä­liin.