Suomen virallinen Kylähullu kiertää kymmenet kesäteatterit
Matti Kuosmanen on ihan virallistettu kylähullu. Arvonimen antoi Valtakunnan Virallisten Kylähullujen Kilta ry. Raumalle pariskunnan toivat Espanjan-tutut ja kesäteatteri. Niitä Kuosmasen pariskunta kiertää kymmeniä kesässä.
Pauli Uusi-Kilponen
Matti ja Marja-Liisa Kuosmanen ovat tunnettuja koko valtakunnassa. Yksi tempaus pariskunnalta oli rakentaa Kuopion vesitornin laelle asunto. Asunnosta ja asujista tehtiin lukuisia lehtijuttuja. Asuntoa esiteltiin myös Suomen Kaunein koti -ohjelmassa.
Asumismuoto on vain yksi erikoisuus Kuosmasten elämässä. Yksi jättihanke on ollut Nilsiän Louhosareena. Areenassa on 1 200 katsomopaikkaa ja kaikkiaan tilaan mahtuu 1 500 ihmistä.
Louhoksesta on tullut melkoinen turistikohde. Sitä ihastellaan kilvan, ja se antaa erinomaiset ja erikoiset puitteet niin musiikin esittämiseen kuin muihinkin tilaisuuksin.
Kuosmanen on hankkinut paikalle myös vanhoja junavaunuja, jotka nyt on sisustettu pieteetillä. Vaunuissa toimii myös ravintola. Mäen lakea koristaa iso Rauhanristi, joka sekin herättää huomiota.
Mikä saa ihmisen ideoimaan erikoisia ratkaisuja ja vielä toteuttamaan osan niistä?
– No varmasti tähän vaikuttaa ADHD, naurahtaa insinööri Kuosmanen.
Ihan hetken mielijohteesta ei hän ideoitaan toteutua, vaan osassa niistä on tietty toisteisuus.
– Yksi lähtökohta on kierrättää eli ottaa tavaroita, maita ja rakennuksia uusiokäyttöön, sanoo Matti.
Jotain hylätyn hankkimisesta kertoo jo rescuekoira Aku, tosin jo edesmennyt. Koiran Kuosmaset hankkivat Espanjasta, jossa he asuivat osan vuotta. Heillä on edelleen asunto Aurinkorannikolla. Siellä heillä on paljon tuttuja.
Akun ja Matin yhteiselosta löytyy myös erikoinen tarina, jota mediat seurasivat. Matti nimittäin ajoi mopoautolla iso koira mukana Espanjasta Suomeen. Se oli kärsivällisyyskoe, molemmin puolin ja samalla kuvaa hyvin Matin ajatusmaailman yhtä puolta: yritä tehdä mahdottomasta mahdollista!
Matti Kuosmanen on Valtakunnan Virallinen Kylähullu XVIII. Arvonimen antoi Valtakunnan Virallisten Kylähullujen Kilta ry. Kuva: Pauli Uusi-Kilponen
Raumalle tulon vaikuttimena oli vierailla Espanjasta tuttujen Vesa ja Marketta Uusi-Kilposen luona ja kesäteatterissa.
– Otto Kanerva on tehnyt hyvää työtä. Kaija Koon musiikin ympärille on saatu rakennettua hyvin etenevä käsikirjoitus, jossa on myös sanomaa, kehuvat Marja-Liisa ja Matti Kuosmanen.
Marja-Liisan arvioinneilla on sikälikin hyvä pohja, että hän on itse esiintynyt laulajana ja voittanut iskelmälaulukilpailuja.
Raumalta matka jatkui Hämeenlinnan kesäteatteriin.
– Käymme niin monessa kesäteatterissa kuin mahdollista. Sitä voi sanoa jo harrastukseksi, Matti arvioi.
Matti Kuosmaselle on tyypillistä, että hän ajattelee suuresti, ja lisäksi hän ideoi paljon.
– Minulla on sata ideaa ja kun niitä jalostaa, niin ehkä kymmenen voi olla edes jotenkin toteuttamiskelpoista.
Yksi jättihanke hänellä muhi mielessä lähes pitkään. Hän ideoi Nilsiään maailman suurinta lentomäkeä. Kun hän 1990-luvun lopulla kertoi, miten Nilsiään voitaisiin rakentaa mäki, josta tehdään yli 200 metrin leiskautuksia, vaikutti hanke suuruudenhullulta. Vuonna 1994 Toni Nieminen hyppäsi Planicassa uuden maailmanennätyksen 200 metriä.
Kuosmanen mietti, että jospa Nilsiässä hypättäisiin 250 meriä. Tämä idea sai hiihtoväen haukkomaan henkeä ja pudistelemaan päätään. Kuosmanen vei asiaansa eteenpäin. Hän kävi muun muassa Sveitsissä tapaamassa Walter Hoferia, Kansainvälisen hiihtoliiton mäkihypyn kilpailujohtajaa. Kuosmanen kiersi Hoferin kanssa hyppykilpailussa ja teki ideaansa tutuksi. Hän piti palavereja myös Suomen hiihtoliiton johtajan Jari Piiraisen kanssa.
Lentomäkiä on maailmassa puolisenkymmentä ja lentomäen kisat ovat erittäin suosittuja. Lentomäen rakentaminen ei ole mitään ilmaista puuhaa. Kuosmasella oli vakaa usko, että kisojen tv-oikeuksilla olisi saatu osa rahoituksesta ja turismin lisäämisellä loput. Kuosmanen ideoi vielä näköalahotellin mäen laelle.
Iso hanke ei koskaan toteutunut. Toni Niemisen maailmanennätyksen ja olympiakullan luoma hype on sittemmin Suomesta haihtunut, ja Suomi mäkihyppymaana tunnetaan lähinnä kunniakkaasta historiastaan.
Jotain Matti Kuosmasen ennakkoluulottomuudesta kertoo myös, että hän esitteli ideoitaan saksaksi, vaikka ei juuri ole kieltä opiskellut.
– Vaimo sanoi, että hyvin tuntuivat ymmärtävän ja saksalta se kuulusti, nauraa kylähullu Kuosmanen.


