Sähköt, äly ja digitaalisuus ovat tulleet traktoreihinkin
”Vehkeen täytyy olla tehokas, jotta pystytään tekemään määrätyssä aikaikkunassa kaikki mitä täytyy.”
Ari Anteroinen
Maatalousyrittäjä Jussi Aikon omistaman ison ja punaisen Massey Ferguson MF5450 -traktorin viereen Voiluodon Köymärinkulmalle päristelee tilan vuokraisäntä Olli Sainio samaa merkkiä olevalla, vuoden 1962 mallin pienellä avotraktorilla. Miehet ja laitteet asettuvat pellonlaitaan kuvaan, joka osaltaan kertoo, miten traktorit ovat vuosien ja vuosikymmenten aikana kehittyneet.
Kolmella eri tilalla – Voiluodon lisäksi maata on Vasaraisilla ja Eurassa – yhteensä noin 300 hehtaarin alalla työskentelevä Aikko toteaa, että traktorit ovat hänenkin yrittäjyysaikanaan paljon kehittyneet.
– Kehitystä voi vertailla vaikka autoihin. Ennen ei ollut sähköä kuin halogeenivaloissa ja akussa starttia varten. Nyt varsinkin 2000-luvulla ovat äly, sähköisyys ja digitaalisuus lisääntyneet. Tekniikka on niin autoissa kuin traktoreissakin monimutkaistunut, Aikko toteaa.
– Käyttäjän kannalta ajateltuna ne ovat hirvittävän hienoja laitteita niin kauan kuin ne toimivat, hän lisää.
Eli kun tulee joku vika, niin korjaaja tulee tietokoneen kanssa katsomaan?
– Kyllä. Ja sehän tietysti maksaa, kun se entisajan kyläseppä ei voikaan sitä enää korjata.
Ovatko nykyajan laitteet energiatehokkaampia?
– Tänä päivänä polttoaineen kulutus on laskenut. Työtehoa tietenkin ajatellaan, eli paljonko saadaan esimerkiksi tunnin aikana aikaiseksi. Eli paljonko hehtaaria kohden on kulutus. Siinä vaadittu energiamäärä on laskenut, Aikko avaa.
– Vehkeen täytyy olla tehokas, jotta pystytään tekemään määrätyssä aikaikkunassa kaikki mitä täytyy. Eikä menisi yhdellä yksiköllä ja yhdellä hehtaarilla niin kauheasti aikaa ja polttoainetta.
Tilan kesätyöntekijä Edvin Sundman (vas.) ja Jussi Aikko palaveerasivat tovin Massey Ferguson MF 7722:n ohjaamossa. Kuva: Ari Anteroinen
Ovatko käyttöturvallisuus ja -mukavuus kehittyneet?
– On niihinkin panostettu. Penkit ovat parantuneet, ilmastointi kehittynyt ja hytit ovat hiljaisempia, vastaa Aikko.
Traktoreista löytyy monentasoisia varustelupaketteja tarpeen mukaan.
– Koneet myös räätälöidään tiettyyn käyttöön ja ne sovitetaan yhteensopiviksi työkoneiden kanssa. Työkoneissa on myös paljon älyä. Ne yhdistetään traktoriin joko tepselillä tai langattomasti. Traktorissa on tietokone, jolla ohjaat sitä työkonetta. Tai työkoneessa on iPad, jolla on suora verkkoyhteys traktoriin, Aikko valottaa.
Kaipaisiko Aikko traktoreihinsa vielä jotain lisää?
– Ne ovat jotenkin niin työkaluja, eli toimintavarmuus on tärkeintä. Jos ilmastointi löytyy ja kohtalaisen mukava penkki, niin se riittää. Yritän välttää viimeiseen asti sitä, että olisi mitään ylimääräistä.
Uskallatko kertoa, paljonko kahdessa traktorissa on rahaa kiinni?
– Pelkäsin, että tätä kysytään, Aikko naurahtaa.
– Totta kai ne ovat hirvittävän kalliita vehkeitä. Kyllä siihen sitä pankkia ja rahoitusta tarvitaan. Täytyy tehdä hirvittävästi tunteja, jotta yksikkökustannus pienenee.
Käydäänkö traktoreissa käytettyjen kauppaa, vai ajetaanko ne niin sanotusti loppuun ja hankitaan sitten uusi?
– Kahta taktiikkaa löytyy. Jotkut ajavat tuorempaa peliä muutaman vuoden ja sitten vaihtavat taas uudempaan. Mutta tässä maailmantilanteessa ei kyllä pysty pitämään lyhyttä vaihtoväliä. Tiukaksi on mennyt, arvioi Aikko.
Haastattelun lopuksi Jussi Aikko heittää vielä, että nuoria osaajia kaivattaisiin sekä käyttö- että huoltopuolelle.
– Tämä aika vaati huolloltakin entistä enemmän, kun laitteet ovat niin teknisiä. Toivottavasti huoltoverkostot pysyvät kyydissä jatkossakin.


