Ari An­te­roi­nen

San­na Saa­ri­jär­vi on ol­lut näyt­te­li­jä­nä 33 vuot­ta, mut­ta ai­na vaan ke­sä­te­at­te­rit kut­su­vat. Nyt hä­net on Rau­man ke­säs­sä tois­ta ker­taa.

– Olen ol­lut useis­sa ke­sä­te­at­te­reis­sa, ku­ten Tuu­su­lan Kra­pil­la ja Pyy­ni­kin ke­sä­te­at­te­ris­sa, jos­sa olin en­si ker­taa jo 1993 Kal­le Holm­ber­gin oh­jaa­mas­sa Ak­se­lis­sa ja Eli­nas­sa. Mu­ka­na oli­vat myös Kork­ka­rit kat­toon -mu­siik­ki­näy­tel­män oh­jaa­ja Ot­to Ka­ner­va sekä iso­sis­koa näyt­te­le­vä Kirs­ti Val­ve, Saa­ri­jär­vi to­te­aa.

Saa­ri­jär­vi pa­la­si Rau­mal­le in­nois­saan.

– Tu­los­sa on yk­si par­hais­ta ke­sä­te­at­te­ri­ju­tuis­ta, mis­sä olen ol­lut. Näin us­kal­lan sa­noa jo Hel­sin­gis­sä pi­det­ty­jen lau­lu-ja tans­si­har­joi­tus­ten jäl­keen. Ka­pel­li­mes­ta­ri Tuo­mas Ke­sä­lä ja ko­re­og­ra­fi Os­ku Heis­ka­nen sai­vat po­ru­kan liek­kei­hin. Teim­me hy­vät poh­jat, Saa­ri­jär­vi heh­kut­taa.

– Kai­ja Koon upea mu­siik­ki stem­moi­neen soi hie­nos­ti Kirs­tin, Ilk­ka Me­ri­vaa­ran, Alek­si Aro­maan ja An­ni­ca Mi­la­nin kans­sa. Kai­sa Kuik­ka­nie­men kä­si­kir­joi­tus on niin haus­ka kuin kos­ket­ta­va­kin kas­vu­ta­ri­na. Ul­lan roo­lis­sa pää­sen re­vit­te­le­mään. Sii­nä on sy­vyyt­tä­kin ilon ja rie­mun li­säk­si, Saa­ri­jär­vi avaa.

Hä­nen mu­kaan­sa tu­los­sa on kun­ni­an­hi­moi­nen kan­ta­e­si­tys.

– Us­kon, et­tä tu­lee hie­no kesä.

Rau­man tree­nit ovat su­ju­neet hie­nos­ti.

– Tree­naam­me kah­des­ti päi­väs­sä. Ihan täs­sä hap­pi­myr­ky­tys tu­lee, Saa­ri­jär­vi to­kai­see.

– Ot­to oh­jaa tar­kas­ti mut­ta lem­pe­äs­ti. Paik­ka on upea uu­dis­tuk­sien jäl­keen ja hen­ki­lö­kun­ta osaa­vaa ja mu­ka­vaa. Oli hie­no pa­la­ta tois­sa vuo­den Ih­mi­sen poi­ka -mu­siik­ki­näy­tel­män jäl­keen, Saa­ri­jär­vi ke­huu.

Ke­sä­a­sun­to löy­tyi Ga­na­lin var­rel­ta.

– Vii­mek­si asuin Van­han Rau­man sy­dä­mes­sä ja se on kyl­lä pa­ras­ta Rau­maa. Mut­ta kyl­lä Ga­na­lin mai­se­maa­kin on kiva ihail­la.

Saa­ri­jär­vi pal­jas­taa käy­neen­sä en­si ker­ran Rau­mal­la 90-lu­vun puo­li­vä­lis­sä lau­la­mas­sa Erik ja Min­na Hä­mä­läi­sen häis­sä.

– Lau­loin Rau­man hie­nos­sa kir­kos­sa, jos­sa on iha­na akus­tiik­ka.

Saa­ri­jär­ven koti on Tuu­su­lan­jär­ven mai­se­mis­sa, mut­ta me­ri­kin on mie­leen.

– Se on Rau­mal­la pa­ras­ta. Odo­tan, et­tä pää­sen taas pu­lah­ta­maan näy­tös­ten jäl­keen me­reen.

– Rau­mal­la on hy­viä ra­vin­to­loi­ta ja te­ras­se­ja. To­sin tänä vuon­na mi­nul­la on niin pal­jon lau­let­ta­vaa, jo­ten le­von mer­ki­tys on suu­ri, Saa­ri­jär­vi top­puut­te­lee.

Kai­ja Koo asuu myös Tuu­su­las­sa.

– Olin hä­nen elä­mä­ker­ta­e­lo­ku­van­sa en­si-il­las­sa. Hän on teh­nyt upe­an uran. Kai­jan mu­siik­ki so­pii omal­le ää­ni­a­lal­le­ni, jos­kin on haas­teel­lis­ta lau­let­ta­vaa. En mat­ki, vaan teen lau­luis­ta oman­nä­köi­si­ä­ni, tai lä­hin­nä roo­li­hah­mo­ni nä­köi­siä. Lau­lut vie­vät ta­ri­naa eteen­päin, ku­ten hy­väs­sä mu­siik­ki­näy­tel­mäs­sä pi­tää­kin, Saa­ri­jär­vi ker­too.

Roo­li­hah­mo Ul­la on mo­niu­loit­tei­nen, vah­va ja me­nes­ty­nyt bis­nes­nai­nen, jol­la on myös herk­kä puo­li ja ki­pu­pis­teen­sä.

– Ul­lal­la on pei­liin kat­so­mi­sen ja kas­vun paik­ka.

Saa­ri­jär­vi saa lau­laa lem­pi­kap­pa­lei­taan Va­paa, Kau­nis rie­tas on­nel­li­nen ja Ti­na­ken­kä­tyt­tö. Li­säk­si näyt­te­li­jät lau­la­vat yh­des­sä.

– Haus­kaa on, mut­ta te­ke­mi­sen mei­nin­ki on kova. Kaik­ki an­ta­vat pa­ras­taan ja on ol­lut hie­noa ihail­la kol­le­go­jen työ­tä. Yh­teis­hen­ki vä­lit­tyy myös kat­so­jil­le.

Sanna Saarijärvi ja tyttärensä Fanny Seppälä nähdään molemmat myös parhaillaan televisiossa. Kuva: Eero Liimatainen

Saa­ri­jär­ven juu­ri val­ko­la­kin saa­nut ty­tär Fan­ny Sep­pä­lä jat­koi per­heen juok­su­pe­rin­tei­tä ki­sa­ten 19-vuo­ti­aak­si as­ti sa­moil­la 400:n ja 800:n met­rin mat­koil­la kuin äi­ti.

– Juok­su-ura­ni lop­pui Pyy­ni­kin Eli­nan roo­liin ja HKT:n kiin­ni­tyk­seen 1993. Oli hie­noa elää uu­del­leen kil­paur­hei­lu­maa­il­mas­sa ken­tän lai­dal­la, Saa­ri­jär­vi avaa.

Fan­ny pyr­ki Te­at­te­ri­kou­luun, mut­ta vie­lä ei on­nis­ta­nut.

– Hän on näh­nyt am­ma­tin kaik­ki puo­let. Ei se koko ajan ruu­suil­la tans­si­mis­ta ole. Mut­ta hän sel­ke­äs­ti tah­too alal­le ja lah­jak­kuut­ta löy­tyy, niin minä kan­nus­tan. Sama oli ur­hei­lun kans­sa. Sii­nä­kin palo piti löy­tää it­ses­tään, Saa­ri­jär­vi luon­neh­tii.

Äi­ti ja ty­tär ovat nyt yh­tä ai­kaa telk­ka­ris­sa, mut­ta eri ka­na­vil­la. Har­jun­pääs­sä San­na on tut­kin­nan­joh­ta­ja Jär­ve­lä ja Fan­ny näh­dään Ne­pot-sar­jas­sa.

Elo­kuus­sa, kun näy­tök­set vie­lä jat­ku­vat Rau­mal­la, Saa­ri­jär­vi har­joit­te­lee jo HKT:n Are­na-näyt­tä­mön uu­tuus­ko­me­di­aa Ko­ti­jou­kot.

– Olen etuo­i­keu­tet­tu, kun saan teh­dä ra­kas­ta­maa­ni työ­tä. Hyvä, et­tä 56-vuo­ti­aal­la vie­lä ky­syn­tää riit­tää!