Remontti uudisti raatihuoneen – Rauman kesä täynnä kulttuuria
Nykyisin museona toimivan Rauman 250-vuotiaan raatihuoneen mittavassa urakassa hyödynnettiin pieteetillä uuden tekniikan luomia mahdollisuuksia.
Vesa-Pekka Järvelä
Vanhan Rauman tärkeä maamerkki on vuonna 1776 valmistunut raatihuone. Lähinnä barokkityyppiä edustava arvorakennus on ollut keväästä 2024 alkaen mittavan remontoinnin kohteena.
– Yleisölle museo avautuu syksyllä, mahdollisesti perjantaina 16. lokakuuta, kertoo Rauman museo- ja kulttuurijohtaja Risto Kupari.
Kaksikerroksinen raatihuone on ainutlaatuinen osa Rauman kulttuuriperintöä. Alkuperäisessä muodossaan säilyneitä 1700-luvun raatihuoneita on Suomessa vain kaksi. Porvoon raatihuone valmistui jo vuonna 1764.
– Raumalla edellisestä entisöinnistä on 50 vuotta. Tällä mittavalla restauroinnilla varmistamme rakennuksen säilymisen pitkälle tulevaisuuteen, hehkuttaa Kupari.
Restauroinnissa yhdistyvät historiallinen arvokkuus ja nykyaikaiset tekniset vaatimukset.
– Rakennusteknisesti projekti eroaa tavallisesta korjausrakentamisesta merkittävästi. Vaativa, 2,7 miljoonaa maksanut restaurointiprojekti on erityisosaajien toteuttama, historiallisia ja nykyaikaisia ratkaisuja yhdistävä taidonnäyte.
Remontoinnin isoin yllätys liittyi raatihuoneen torniin. Vuosien saatossa sen kunto rapistui.
– Oikeastaan torni oli enää kiinni vain ”pyhällä hengellä”, ja se olisi voinut kovalla tuulella romahtaa. Kun kantavat rakenteet saatiin esiin, huomattiin pilarien alapäiden lahonneen dramaattisesti. Korjaustyöt onnistuivat, ja nyt torni on vakaa.
Tornissa on kahdenlaisia kelloja. Myös vuonna 1774 valmistunut komea pronssikello on kunnossa.
– Kirkontorniteknikko Supavit Nummelin on kertonut, että kirkonkellot soivat yleisimmin mollissa, mutta meidän kellomme soikin duurissa.
Nyt iso urakka on viimeistelyä vaille valmis.
– Rakennusta on hienoa esitellä. Luulenkin, että kansaa kiinnostaa, miltä itse talo näyttää remontoinnin jäljiltä. Nykyteknologiaa hyödyntävä restaurointi on kuitenkin toteutettu perinteitä vaalien, joten vieraat eivät välttämättä huomaa suurtakaan eroa entiseen.
Julkisivun rappauksen väri on hieman entistä vaaleampi.
– Värivalinta on oikein onnistunut. Kultaokran sävy on kerännyt paljon ihastelua. Uutta talotekniikkaa on luonnollisesti otettu mukaan, mutta se on saatu taitavasti piilotettua.
Kupari korostaa, että vuosisatojen kuuluu näkyä projektissa.
– Rakennusta ei ylikorjattu. Jokainen remonttiratkaisu on punnittu tarkasti suojeluarvojen näkökulmasta. Restauroinnissa lähdettiin siitä, että mitään kulunutta ei vaihdeta uuteen, mutta kaikki rikkoutunut korjataan, painottaa Kupari.
Tontin maaperän vuoksi 500-neliöinen raatihuone on säilyttänyt ryhtinsä.
– Kaikki on viivasuorassa. Sitä hämmästeli myös pääarkkitehtinä toiminut Simo Freese.
Raatihuoneelta löytyy jatkossa museon perusnäyttelyn lisäksi maailmanperinnön vierailukeskus sekä museokauppa. Sisäpihan uudisrakennuksessa ovat työ- ja sosiaalitilat. Lisäksi rakennukseen tulee museokaupan varasto ja liikuntaesteisten wc-tilat, jotka palvelevat tarvittaessa myös torin asiakkaita.
– Mikä parasta: restaurointi on parantanut rakennuksen turvallisuutta ja saavutettavuutta. Paloturvallisuutta on vahvistettu muun muassa uusimalla välikaton ja tornin lahonneita hirsiä. Väli- ja yläpohjassa vanhan kattolaudoituksen päälle lisättiin yhtenäinen puulankutus, jotta rakennuksen paloturvallisuus parani. Ratkaisu perustuu puun hiiltymiseen palotilanteessa. Puun pintaan muodostuva hiilikerros hidastaa puun sisäosien lämpenemistä ja palamista.
Paksujen seiniensä ansiosta raatihuone on lämpövaihteluiltaan varsin stabiili.
Raatihuone toimi aiemmin vain jyrkkien portaiden ja korkeiden kynnysten varassa.
– Esteettömyyteen kohdistettavia parannuskeinoja mietittiin pitkään. Raatihuoneen itäpäähän on tehty uusi sisäänkäynti, josta ensimmäiseen kerrokseen on mahdollista saapua avustetusti esimerkiksi pyörätuolilla. Täysin esteetöntä rakennuksesta ei tullut, mutta ensimmäinen kerros on saavutettavissa, kertoo Kupari.
– Pihapiirissä on tehty viimeistelytöitä. Sisäpihalle asennettiin kenttäkivetys ja rakennettiin uusi puuaita. Myös Isoraastuvankadun puoleisen muurin rappaus on saatu viimeisteltyä.
Uudet tilaratkaisut mahdollistavat rakennuksen entistä laajemman avaamisen yleisölle.
– Kaikki tilat ovat kävijöiden käytettävissä, kun toimisto- ja varastotilat on siirretty sisäpihan uudisrakennukseen.
Rauma raatihuone on seissyt torin varrella 250 vuotta. Kuva: Vesa-Pekka Järvelä
Kesä täynnä kulttuuria
Rauma Blues, Kuvataiteen päivä, Rauman Pitsiviikko, Poppi pauhaa –festivaali, Rauma Festivo, Auringonlaskun festivaali, Blue Sea Film Festival…
Raumalla on edessä vilkas kulttuurikesä. Sen käynnistää alkukesään siirretty Rauma Blues.
– 10.7. järjestettävä Kuvataiteen päivä aloittaa seitsemän perättäisen viikonlopun tapahtumaputken, kertoo Risto Kupari.
Myös Rauman torilla tapahtuu.
– Vireillä on hanke, jolla torille saataisiin vihdoin toimivampi ja maailmanperintökohteen miljööseen sopiva estradi. Lavan korkeus olisi 60 senttiä ja materiaalina olisi puu.
Kulttuurijohtajan elämään mahtuu yhä myös musisointi.
– Satunnaista keikkailua on tänäänkin. Vähän aikaa sitten tartuin kontrabassoon ja soitin muutaman jazzahtavan kappaleen Pertti Ratsulan ja Kari Sarpilan kanssa, kertoo Kupari.
Kupari muistetaan myös rautalankabändi Puppe and The Boysin riveistä. Vuonna 1993 Härmässä perustettu kansanmusiikkiyhtye Pömpeli on puolestaan esiintynyt myös Virossa, Ruotsissa ja Ranskassa. Yhtyeessä soittavat myös Riston pojat Aarni ja Iiro.
– Yhdeksäs pitkäsoittomme on ollut tekeillä jo viitisen vuotta. Uskon, että sekin saadaan vielä julkaistua, lupaa Kupari.


