Tui­ja Saa­ri­nen

Kiin­nos­tus py­hiin­va­el­lus­ta koh­taan on vii­me vuo­si­kym­men­ten ai­ka­na voi­mak­kaas­ti kas­va­nut. Ka­to­li­lai­set ovat va­el­ta­neet py­hiin paik­koi­hin jo kes­ki­a­jal­ta as­ti, mut­ta tänä päi­vä­nä myös mo­net mui­hin us­kon­to­kun­tiin kuu­lu­vat ovat löy­tä­neet tä­män pe­rin­teen. On­pa va­el­ta­jis­sa myös sel­lai­sia, jot­ka ei­vät ole ha­ke­mas­sa us­kon­nol­lis­ta ulot­tu­vuut­ta, vaan py­hiin­va­el­luk­sis­sa hei­hin ve­to­a­vat hen­ki­syys, luon­to, kult­tuu­ri­his­to­ria tai liik­ku­mi­nen.

Sa­ta­kun­nas­sa, Sä­ky­läs­sä, kul­kee pät­kä kes­ki­ai­kais­ta Py­hän Hen­ri­kin tie­tä. Suo­men tun­ne­tuim­piin py­hiin­va­el­lus­reit­tei­hin kuu­lu­van, 140 ki­lo­met­riä pit­kän tien pää­te­pis­tei­tä ovat ete­läs­sä Tu­run tuo­mi­o­kirk­ko ja poh­joi­ses­sa Py­hän Hen­ri­kin saar­na­huo­ne Ko­ke­mä­el­lä. Mat­kan var­rel­la on kaik­ki­aan 25 Py­hän Hen­ri­kin elä­mään ja te­koi­hin liit­ty­vää koh­det­ta. Reit­tiä pi­tää kun­nos­sa eku­mee­ni­nen Py­hän Hen­ri­kin Py­hiin­va­el­lu­syh­dis­tys.

Py­hiin­va­el­lu­sin­nos­tus läh­ti liik­keel­le juu­ri Py­hän Hen­ri­kin ties­tä.

– Tääl­lä pai­naa tra­di­tio poh­jal­la. Jo paik­ko­jen ni­mis­tös­sä on pal­jon viit­tauk­sia Py­hään Hen­ri­kiin, ku­ten Sä­ky­län Ris­ti­kal­lio ja Py­hä­jär­ven Pa­pin­saa­ri, Nou­si­ais­ten Ko­rois­ten­ris­ti ja Köy­li­ön­jär­ven Kirk­ko­ka­ri, to­te­aa Py­hän Hen­ri­kin Py­hiin­va­el­lu­syh­dis­tyk­sen va­ra­pu­heen­joh­ta­ja, sä­ky­lä­läi­nen Kim­mo Koi­vis­to.

Vaik­ka piis­pa Hen­ri­kis­tä ei ole käy­tet­tä­vis­sä ai­ka­lais­läh­tei­tä, moni asia puol­taa sitä, et­tä hän oli his­to­ri­al­li­nen, to­del­li­nen hen­ki­lö.

– Muu­ten­han koko Suo­men kir­kon his­to­ri­al­ta pu­to­ai­si poh­ja! Kiis­tat­to­mia fak­to­ja ovat li­säk­si se, et­tä Py­hän Hen­ri­kin le­gen­da ja Py­hän Hen­ri­kin py­hiin­va­el­lus­reit­ti ovat ol­leet ole­mas­sa jo kes­ki­a­jal­la.

Py­hän Hen­ri­kin tien var­rel­la on mah­dol­li­suus naut­tia mo­nen­tyyp­pi­ses­tä mai­se­mas­ta.

– On ci­ty­va­el­lus­ta, maa­seu­tu­va­el­lus­ta, met­sä­tai­val­ta, veh­re­ää maa­seu­tua ja hiek­ka­har­jua. Puo­let rei­tis­tä on met­sä­pol­kua, li­säk­si kul­je­taan pie­nil­lä so­ra­teil­lä.

Kun py­hiin­va­el­luk­sel­le läh­de­tään, unoh­de­taan ai­ka­tau­lut.

– Meil­lä on ”päi­vän mat­ka” -aja­tus. Kun ja­lat käy­vät, ih­mi­nen huo­maa, et­tä asi­at ru­pe­a­vat jär­jes­ty­mään omas­sa pääs­sä. Py­hiin­va­el­luk­sen tai­ka on sii­nä, et­tä jo­kai­nen py­hiin­va­el­ta­ja saa mat­kal­taan jo­tain sel­lais­ta, mitä to­del­la tar­vit­see. Ei vält­tä­mät­tä sitä, mitä it­se eni­ten ha­lu­aa.

Koi­vis­to nos­taa esil­le kol­me py­hiin­va­el­luk­sen ulot­tu­vuut­ta.

– Kes­kei­siä asi­oi­ta ovat oman it­sen­sä kans­sa ole­mi­nen, tois­ten kans­sa yh­des­sä va­el­ta­mi­nen ja hen­ki­nen ja hen­gel­li­nen yh­teys. Py­hiin­va­el­lus hoi­taa sie­lu­ruk­kaa. Se on mat­ka sy­vyys­suun­nas­sa.

Pyhän Henrikin tien logon on suunnitellut Simo Nummi. Kuva: Tuija Saarinen

Py­hän Hen­ri­kin tie

140 ki­lo­met­riä pit­kä Py­hän Hen­ri­kin tie kul­kee Tu­rus­ta Ko­ke­mä­el­le. Se on Suo­men van­hin py­hiin­va­el­lus­reit­ti, jon­ka var­rel­la on 25 Py­hän Hen­ri­kin (myös piis­pa Hen­rik) elä­mään ja te­koi­hin liit­ty­vää koh­det­ta.

Rei­tin voi kul­kea pa­ti­koi­mal­la tai pyö­räil­len. Mo­lem­mil­le va­el­lus­ta­voil­le on omat rei­tit. Va­el­taa voi kum­paan suun­taan ta­han­sa. Oh­jeel­li­nen va­el­lu­sai­ka on noin yk­si viik­ko. Koko reit­tiä ei tar­vit­se va­el­taa, vaan ai­van hy­vin ta­voit­teek­si voi ot­taa jon­kin ly­hy­em­män pät­kän.

Py­hän Hen­ri­kin tien koh­tei­ta Sä­ky­läs­sä ovat Py­hän Hen­ri­kin sur­ma­paik­ka Kirk­ko­ka­ri, Köy­li­ön ja Sä­ky­län kir­kot, Ku­nin­kaan­läh­de ja Kris­tel­lin­port­ti.

Piis­pa Hen­ri­kin ker­ro­taan pe­ri­mä­tie­don mu­kaan saa­pu­neen Ruot­sin Itä­maa­han eli ny­kyi­seen Suo­meen vuon­na 1155 jär­jes­tä­mään kir­kol­li­sia olo­ja ja sa­mal­la va­kiin­nut­ta­maan ka­to­li­sen kir­kon ase­maa Suo­mes­sa. Hän kuo­li mart­tyy­ri­na Köy­li­ön­jär­ven jääl­lä. Piis­pa Hen­rik on mur­haa­jan­sa Lal­lin ohel­la Suo­men his­to­ri­an tun­ne­tuim­pia hah­mo­ja. Hä­nen his­to­ri­al­li­suu­ten­sa on kui­ten­kin ky­see­na­lais­tet­tu, kos­ka ai­ka­lais­läh­tei­tä hä­nes­tä ei ole.

Seu­raa­va Py­hän Hen­ri­kin Py­hiin­va­el­lu­syh­dis­tyk­sen jär­jes­tä­mä ly­hyt va­el­lus to­teu­te­taan 18.6. Nou­si­ai­sis­ta Tur­kuun. Ky­sees­sä on noin 20 ki­lo­met­rin päi­vä­va­el­lus.

Li­sä­tie­to­ja: www. hen­ri­kin­va­el­lus.fi