Porissa edistetään kestävää metsänhoitoa – kaupunki omistaa metsää noin 5 100 hehtaaria.
Porin kaupunki omistaa metsää noin 5 100 hehtaaria. Metsäomaisuutta sijaitsee eri puolilla kaupunkia Reposaaresta Laviaan.
Maarit Kautto
Kaupungin metsäomaisuuden hoidosta ja tuotosta sekä retkeilyreiteistä vastaa kolmihenkinen infran kunnossapidon metsätiimi, jota johtaa metsäpäällikkö Kari Torniainen.
Torniainen kertoo, että viime vuoden keväällä valmistui Porin kaupungin koko metsäomaisuutta koskeva metsäohjelma 2024–2044, joka viitoittaa suunnan ja tavoitteet metsäomaisuuden käytölle.
– Kaupungin metsistä suurin osa, 1 930 hehtaaria, on monikäyttömetsiä, mikä tarkoittaa sitä, että niille on myös taloudellisen tuoton odotuksia. Tuotto-odotusten rinnalla huomioidaan virkistyskäyttö, metsäluonnon monimuotoisuus ja hiilivaraston ylläpito.
– Taajamametsien pinta-ala on 1 290 hehtaaria. Ne ovat kevyemmin hoidettavia virkistyskäyttömetsiä ja ne sijaitsevat asutuksen lähellä, pääsääntöisesti asemakaava-alueella. Taajamametsiä käytetään päivittäin oleskeluun, leikkiin, kauttakulkuun ja ulkoiluun.
– Kaupungin omistaman, Joutsijärvellä sijaitsevan Tammen tilan pinta-ala on 1 530 hehtaaria. Se on tärkeä metsäinen luonto- ja virkistysalue, joka samalla toimii myös Porin raakavesilähteenä. Tammen tilasta 175 hehtaaria on hakkuiden ulkopuolella.
– Suojelualueeksi luokiteltuja metsäalueita kaupungilla on 420 hehtaaria. Ne ovat metsiä, joilla on suojeltuja luontokohteita ja jotka ovat suojeltuja maanomistajan omalla päätöksellä tai lakien ja asetusten kautta, Torniainen kertoo..
Tekninen lautakunta hyväksyi viime viikolla kaupungin omistamien metsien ensi vuoden hakkuukohteet. Hakkuiden pinta-ala on yhteensä noin 220 hehtaaria ja suurin osa niistä kohdistuu monikäyttömetsien ensiharvennuksiin ja harvennuksiin. Suurimmat monikäyttömetsien hakkuukohteet sijaitsevat Mannisissa, Peittoossa sekä Noormarkun Rudanmaan Mustajoella ja Saunakoskella.
– Metsäohjelmassa on määritelty, että vuotuiset hakkuut kattavat noin 55-60 prosenttia monikäyttömetsien vuosittaisesta kasvusta. Monikäyttömetsien hakkuut eivät koskaan ylitä kestävää kasvua, joten metsien puumäärä joka tapauksessa lisääntyy. Avohakkuita kaupungin taajamametsissä ei tehdä juuri ollenkaan ja jos jostain syystä joudutaan tekemään, on kyse siitä, että puissa on runsaasti lahoa tai ne ovat turvallisuusriski.
Kaupungin metsäomaisuuden tulostavoitteeksi on määritelty 600 000 euroa vuodessa. Tavoite voi toteutua kahden vuoden liukumalla.
– Liukuma eli tulostavoitteen tuloutuksen jousto on meille iso asia. Se mahdollistaa sen, ettei ennalta suunniteltuja hakkuita tehdä lintujen pesimäaikaan.
Kaupungin metsäomaisuutta myydään kolmella tavalla: Pystykaupassa puutavara myydään leimikoittain, jolloin hakkuuoikeuden haltija korjaa puuston omalla kustannuksellaan. Hankintakaupassa taas puut myydään ennalta sovittuun hintaan tienvarteen toimitettuna, jolloin puiden kaato tapahtuu kaupungin toimesta. Energiapuuta myydään tienvarteen toimitettuna tiettyyn kiintokuutiohintaan.
– Kilpailutamme energiapuun korjuun, metsurityöt ja metsäkonetyöt. Lisäksi käytämme WinNovan metsäkoneopetusta.
Torniainen korostaa, että metsähakkuissa osallistetaan myös alueen asukkaita, mutta reagointi jää usein vähäiseksi.
– Jaamme postilaatikoihin tiedotteita, jolloin ihmisillä on mahdollisuus kertoa mielipiteensä ja saada lisätietoa. Hakkuista kerrotaan myös maastoon sijoitettavin kyltein. Harvoin saamme minkäänlaisia lisäkysymyksiä tai mielipiteitä, joten meidän on oletettava, että suunnitellut toimenpiteet ovat alueen asukkaiden mielestä hyväksyttäviä, Torniainen miettii.
Kun TE-uudistus toteutettiin ja työllistämistoiminta kaupungin Luontopajalla päättyi, siirtyi metsätiimin vastuulle myös retkeilyteittien hoito.
– Nyt joudumme hankkimaan reittien kunnossapidon kovalla rahalla. Tämä tuo muutoksia Porin Karhureittinä tunnetun Ahlaisten, Noormarkun, Meri-Porin ja Joutsijärven alueen retkeilyreittien hoitoon. Taukopaikkojen määrä vähenee, mutta jäljelle jäävien laatuun panostetaan aiempaa enemmän, kuten esimerkiksi hankkimalla kompostoivia käymälöitä.
– Järjestimme jokin aika sitten avoimen sekä järjestöille ja yhdistyksille suunnatun kyselyn tärkeimmistä kohteista ja saimmekin hyvin vastauksia. Teemme tämän perusteella kaupungin johtoryhmälle esityksen siitä, mitä taukopaikkoja jatkossa hoidetaan.
– Vastaavanlainen kysely on tulossa myös lintutornien ja luontolavojen hoidosta. Osa lintutorneista on peruskorjauksen tarpeessa ja haluamme tietoa siitä mitä kannattaa korjata ja mitä ei. Tämän perusteella teemme sitten kunnossapitoohjelman.
Kari Torniainen on työskennellyt Porin kaupungin palveluksessa jo yli 30 vuotta. Hän on koulutukseltaan hortonomi ja metsätalousinsinööri.
– Metsäpäällikkönä minulla ei ole yhtään samanlaista työpäivää. Metsätiimin toiminnan johtamisen lisäksi minulle kuuluvat monikäyttömetsät, Tammen tila ja suojellut metsät. Tiimiini kuuluvat myös metsätyönjohtaja Päivi Ojala, joka vastaa taajamametsistä sekä ympäristöasiantuntija Mikko Kataja, jonka vastuulla ovat retkeilyreitit ja niiden rakenteet.
– Tehtävänkuvani on varsin laaja ja minulle kuuluu myös joulukuusen hankinta Porin raatihuoneen edustalle. Olen jo hieman huolissani, sillä sopivaa kuusta ei ole vielä löytynyt, mutta eiköhän se kuitenkin ajoissa paikoilleen saada, Torniainen hymyilee.

