Perjantain avoimet ovet tekevät tunnetuksi eläinavusteista toimintaa
Esittelyssä ovat muun muassa vähemmän tunnetut Kelan maksuttomat kuntoutukset.
Tuija Saarinen
25-vuotias shetlanninponi Iiro on koko ikänsä tehnyt terapiatyötä. Ratsastusterapeutti Jenni Salomaan mukaan yksi Iiron isoimmista vahvuuksista on sen ilmiömäinen kyky lukea ihmisiä. Salomaan laumaan Rauman Voiluodolla kuuluu lisäksi neljä muuta hevosta ja ponia, kaksi kania, kuusi lammasta, kaksi ankkaa sekä kaksi koiraa ja kissaa.
Salomaan luotsaama Luontoklinikka/Voiluodon Terapiahevoset on erikoistunut luonto- ja eläinavusteisiin menetelmiin osana hyvinvointi-, sosiaali- ja terveysalojen ammatillisia palveluja.
– Pääpalvelu on ratsastusterapia lapsille ja nuorille. Tarjoamme psykiatrista ja psykososiaalista kuntoutusta, ja asiakkaat tulevat meille yleensä hyvinvointialueen maksusitoumuksella ja esimerkiksi lasten- tai nuorisopsykiatrian tai lastenneurologian poliklinikkojen lähetteellä.
Yritys tarjoaa ratsastusterapiaa myös Woimahevosen taitotallilla Porin Söörmarkussa. Luontoklinikka tekee vahvaa yhteistyötä myös Terapiapalvelut EMootio Oy:n kanssa, jonka Porin seudun tiimivastaavana Salomaa toimii.
Terapiaeläimet auttavat muun muassa silloin, kun tunteille ei ole sanoja. Eläimen kautta voidaan pohtia ilmiöitä, joita tapahtuu vuorovaikutuksessa.
– Eläinavusteinen terapia tarjoaa turvallisen tilan lähestyä vaikeita asioita. On lisäksi tutkittu, että esimerkiksi pelkkä koiran tai kissan läsnäolo terapiatilanteessa laskee verenpainetta, alentaa sykettä, vaikuttaa hengitykseen, laskee stressihormonin määrää kehossa ja lisää vastaavasti hyvää tekevän oksitosiinihormonin määrää. Eläin pyrkii aina tasapainottamaan tilaa, joten masentuneella mieliala nousee, ja ylivirittynyt toisaalta rauhoittuu.
Shetlanninponi Iiro on koko ikänsä tehnyt terapiatyötä ratsastusterapeutti Jenni Salomaan työparina. Luontoklinikka/Voiluodon Terapiahevoset on mukana Eläinavusteisen toiminnan valtakunnallisessa avoimet ovet -tapahtumassa tulevana perjantaina 5.9.
Tulevana perjantaina 5.9. vietetään Eläinavusteisen toiminnan valtakunnallista avoimet ovet -tapahtumaa, jonka organisoi jäsenyritystensä keskuudessa Eläinavusteinen työ ry. Mukana Satakunnasta ovat Voiluodon Terapiahevosten lisäksi Woimahevosen taitotallit Porin Söörmarkussa sekä erityisryhmille eläinavusteisia hyvinvointipalveluita Porissa tarjoava Nellelä. Raumalla ovet ovat auki perjantaina kello 13‒16, Woimahevosen taitotallilla kello 14‒17 ja Nellelässä kello 15‒18.
– Meidän talleillemme toivotaan ennakkoilmoittautumista. Linkki ilmoittautumiseen löytyy osoitteesta emootioterapiat.fi.
Yhtenä tavoitteena on lisätä tietoisuutta Kelan maksuttomista kuntoutuksista. Eläinavusteisuutta voi saada esimerkiksi osana LAKU-kuntoutusta, joka on tarkoitettu 7‒15-vuotiaille nepsy-lapsille ja heidän perheilleen. Edellytyksenä on ADHD- tai ADD-diagnoosi tai autismikirjon tai Touretten oireyhtymän diagnoosi. Oma Väylä -kuntoutus on puolestaan suunnattu neurokirjon 16‒29-vuotiaille nuorille. Molemmat kuntoutukset ovat asiakkaalle maksuttomia.
– Useat palveluntuottajat tarjoavat Kelan LAKU- ja Oma Väylä -kuntoutuksia, mutta kaikki eivät tarjoa eläinavusteisia interventioita. Terapiapalvelut EMootiolla eläinavusteisuus on aina yhtenä mahdollisuutena.
Rauman Luontoklinikalla on avoimet ovet -tapahtumassa luvassa kahvi- ja teetarjoilun ohella muun muassa pieniä tietoiskuja eläinavusteisen toiminnan vaikuttavuudesta ja toiminnan eettisestä puolesta. Omatoimisesti kierrettävillä rasteilla voi tutustua erilaisiin aistiharjoitteisiin, tunnustella, tuoksutella ja kuunnella.
– Ja tietysti pääsee tervehtimään ja rapsuttelemaan eläimiä!
”Hevonen tempaisee pystysuoraan aika-akseliin”
Ratsastusterapiassa voivat painottua asiakkaasta riippuen fyysiset, psyykkiset tai sosiaaliset tavoitteet. Suomessa ratsastusterapeutin koulutus antaa valmiudet kaikkiin kolmeen osa-alueeseen.
– Meillä ajatellaan ihmistä kokonaisvaltaisemmin kuin esimerkiksi Keski-Euroopassa, jossa ratsastusterapeutit saavat koulutuksen vain yhteen osa-alueeseen, riippuen pohjakoulutuksesta, toteaa tohtorikoulutettava Sanna Mattila-Rautiainen Itä-Suomen yliopiston biolääketieteen yksiköstä.
Mattila-Rautiaisella on laaja kokemus ratsastusterapiasta, sillä ratsastusterapeutin pätevyyden lisäksi hän on toiminut esimerkiksi Suomen Ratsastusterapeutit ry:n puheenjohtajana ja ratsastusterapeuttien maailmanjärjestön (HETI) puheenjohtajana
Rautiaisen oma tutkimuskohde liittyy fyysiseen ratsastusterapiaan, sillä hän tutkii ratsastusterapian käyttöä tuki- ja liikuntaelinsairauksien kuntoutuksena. Hänen väitöskirjatutkimuksessaan oli mukana 22 kuntoutujaa, jotka kärsivät kroonisesta alaselkäkivusta. 12-viikkoisen intervention aikana osallistujat kokivat muun muassa, että kivun määrä ja masennus vähenivät ja elämänlaatu parani selkeästi.
– Puolen vuoden seurantajakson aikana vain kaksi joutui palaamaan takaisin poliklinikalle oireiden takia.
Ratsastusterapian on tutkimuksissa todettu muun muassa vähentävän yliaktiivisuutta ja ärsyyntyvyyttä autismikirjon lapsilla ja nuorilla ja vaikuttavan myönteisesti sosiaaliseen kommunikaatioon.
Hevonen on ratsastusterapiassa ainutlaatuinen työpari.
– Hevosella ei ole ennakko-odotuksia ihmisestä. Se elää hetkessä, ja tässä hetkessä eläminen on usein vaikeaa ihmisille, jotka ovat masentuneita tai joilla on kipuja. Hevonenhan tempaisee tietynlaiseen pystysuoraan aika-akseliin, ja tuo ihmisen tähän hetkeen. Aika tavallaan menettää merkityksensä.
– Hevosen luontainen herkkyys ja sen reaktiot, esimerkiksi väistyminen tai kontaktin otto yhdistettynä läsnäoloon auttavat puhumaan asioista. Usein mieleen pulpahtelee asioita ja dialogi terapeutin kanssa syntyy ikään kuin itsestään, toteaa Mattila-Rautiainen.