Pau­li Uu­si-Kil­po­nen

Hal­li­tus on teh­nyt jo yh­dek­sän mil­jar­din eu­ron so­peut­ta­mis­pää­tök­set val­ti­on­ta­lou­teen ja neu­vot­te­lut li­sä­mil­jar­dis­ta al­ka­vat bud­jet­ti­rii­hes­sä.

– Kun näin mit­ta­via so­peu­tus­toi­mia teh­dään, niin kaik­ki pää­tök­set ei­vät toi­mi, niin kuin on en­na­koi­tu, tun­nus­taa työ­mi­nis­te­ri Ma­ti­as Mart­ti­nen.

Yk­si esi­mer­kik­si on 300 eu­ron suo­ja­o­sa, eli tuon sum­man sai tie­na­ta il­man vai­ku­tus­ta työt­tö­myys- tai so­si­aa­li­tu­kiin.

Hal­li­tus pois­ti suo­ja­o­san. Ta­voit­tee­na oli kan­nus­taa osa-ai­ka­työ­tä te­ke­vät ko­ko­päi­vä­töi­hin. Nyt teh­dyn tut­ki­muk­sen mu­kaan pät­kä­töi­den vas­taa­not­ta­mi­nen on vä­hen­ty­nyt, ei­kä ko­ko­päi­vä­töi­tä ole toi­vo­tus­sa mi­tas­sa löy­ty­nyt.

– Kyl­lä näi­tä pää­tös­ten vai­ku­tuk­sia pi­tää tar­kas­tel­la kriit­ti­ses­ti. Pi­tää kui­ten­kin muis­taa, et­tä suo­ja­o­sa pois­tui vas­ta vuo­si sit­ten. Vält­tä­mät­tä kaik­ki vai­ku­tuk­set ei­vät näin ly­hy­es­sä ajas­sa näy, sa­noo Mart­ti­nen.

Toi­nen vie­lä työl­li­syy­den kan­nal­ta mer­kit­tä­väm­pi asia on ol­lut ar­von­li­sä­ve­ro­muu­tos, joka kos­kee eri­tyi­ses­ti it­sen­sä työl­lis­tä­jiä.

Ai­kai­sem­min alv:n ala­ra­ja oli 15 000 eu­roa vuo­des­sa. Eli jos tulo jäi sen al­le, ar­von­li­sä­ve­roa ei tar­vin­nut ti­lit­tää ve­rot­ta­jal­le, vaik­ka se oli­si­kin asi­ak­kaal­ta las­ku­tet­tu. Li­säk­si yrit­tä­jä sai ns. alv-hy­vi­tyk­sen 30 000 eu­roon as­ti, jol­loin vero jäi hy­vin pie­nek­si, muu­ta­miin sa­ta­siin. Nyt alv:n ala­ra­ja nos­tet­tiin 20 000 eu­roon, ei­kä hy­vi­tys­jär­jes­tel­mää ole.

Mo­nen yk­si­ny­rit­tä­jän an­sio pu­to­si tuo alv:n ver­ran eli 25,5 pro­sent­tia. Sil­lä oli seu­rauk­sia, ku­ten myös ko­ti­ta­lous­vä­hen­nyk­sen ki­ris­tä­mi­sel­lä.

Yk­si­ny­rit­tä­jis­tä jopa mer­kit­tä­vä osa lo­pet­ti näi­den syi­den ta­kia ja siir­tyi joko kor­vaus­ten va­raan tai pyr­ki palk­ka­töi­hin. Vuo­den ai­ka­na yk­si­ny­rit­tä­jyy­den lo­pet­ta­nei­ta on yli 40 000.

Yrit­tä­jä­jär­jes­töt ovat eh­dot­ta­neet ala­ra­jan nos­toa 30 000 eu­roon.

– Kaik­ki edel­lä pai­ni­tut pää­tök­set ja nii­den seu­rauk­set ovat sel­lai­sia, et­tä nii­tä pi­tää tar­kas­tel­la kriit­ti­ses­ti, sa­noo Mart­ti­nen.

Hä­nen mie­les­tään pi­tää avoi­mes­ti tar­kas­tel­la, mitä mah­dol­li­ses­ti voi­daan teh­dä.

Työt­tö­myy­den kova ydin on pit­kä­ai­kais­työt­tö­myys. Hei­tä on jo 115 000 eli 23 000 enem­män kuin vuo­si sit­ten.

– Mi­tään ih­me­lää­ket­tä ei työt­tö­myy­den vä­hen­tä­mi­seen ole. Ta­lou­den heik­ko ke­hi­tys li­sää työt­tö­myyt­tä. Nyt kun työ­voi­ma­pal­ve­lut ovat siir­ty­neet kun­tiin, pi­tää kun­tia tu­kea kai­kin kei­non työl­li­syy­den hoi­dos­sa, hän sa­noo.

– Meil­lä on ol­lut ai­ka tiuk­ka lain­sää­dän­tö. Pi­tää kat­soa, mi­ten lain­sää­dän­töä ke­hi­te­tään niin, et­tä se ede­saut­taa työl­lis­ty­mis­tä, Mart­ti­nen poh­tii.

Mah­dol­li­sia kei­no­ja ovat muun mu­as­sa opis­ke­lun ja työn yh­dis­tä­mi­nen niin, et­tä ne tu­ke­vat toi­si­aan. Mer­kit­tä­vä asia on myös palk­ka­tu­en ke­hit­tä­mi­nen ja tuis­ta tie­dot­ta­mi­nen esi­mer­kik­si pk-yri­tyk­siin.

Kun­tien tu­lee Mart­ti­sen mu­kaan ke­hit­tää työ­voi­ma­pal­ve­lui­ta vas­taa­maan työt­tö­myy­den haas­tei­ta. Haas­te on kova, jos val­ti­o­va­rain­mi­nis­te­ri Riik­ka Pur­ran (ps.) eh­do­tus kun­tien yli sa­dan mil­joo­naan eu­ron leik­kauk­sis­ta to­teu­tuu.

– Ky­sees­sä oli Pur­ran oma esi­tys, ei hal­li­tuk­sen, na­paut­taa Mart­ti­nen.

PK-yri­tyk­sil­lä ei vält­tä­mät­tä ole tie­toa esi­mer­kik­si mah­dol­li­suuk­sis­ta työl­lis­tää pit­kä­ai­kais­työ­tön.

– Työl­lis­tä­mi­seen voi saa­da mer­kit­tä­vää tu­kea. Yrit­tä­jien oli­si hyvä saa­da esi­mer­kik­si rek­ry­toin­ti­kou­lu­tus­ta täs­sä asi­as­sa, Mart­ti­nen ar­vi­oi.

Hal­li­tuk­sen ta­voi­te oli 100 000 uut­ta työl­lis­tä vaa­li­kau­den ai­ka­na. Nyt työt­tö­miä on 64 000 enem­män kuin hal­li­tus­kau­den alus­sa. Hal­li­tus pi­tää kui­ten­kin yhä kiin­ni ta­voit­tees­taan.