Kelataksiyrittäjien kilometrihintaa alennetaan, kustannuksissa raju nousu
Suomessa taksiala avattiin avoimelle kilpailulle kahdeksan vuotta sitten. Kelatakseille kilpailu on tietänyt jatkuvaa kilometrikorvauksen alenemista kulujen kasvaessa rajusti.
Pauli Uusi-Kilponen
Raumalainen pitkän linjan taksiyrittäjä Harri Pettersson sanoo kiertelemättä, että nyt on menty kipurajoille, jopa sen yli.
– Vaikka polttoaine maksaa yli kahden euron ja muutkin kulut ovat nousseet, niin kilometrikorvaus laskee 1,79 eurosta 1,40 euroon, sanoo Pettersson ja pitää tilannetta kriittisenä.
Kelataksin kuluttaja voi tilata mennessään lääkäriin tai sairaalaan kotoaan. Asiakas maksaa kertakyydistä 25 euroa ja Kela maksaa loput. 300 euron jälkeen matkat ovat ilmaisia.
Pettersson aloitti taksin ajamisen yli 16 vuotta sitten. Ensin vuoden renkinä, ja sen jälkeen hän sai oman taksiluvan. Luvan saaminen ennen kilpailun avaamista ei ollut ihan yksinkertainen asian. Petterssonillakin tärppäsi vasta kolmannella kerralla.
Nyt hänellä on viisi autoa ja viisi kuskia. Investoinnit ovat olleet isot ja autojen huoltaminen sekä muu kunnossapito tulee sitten polttoaineen rajun hinnan nousun päälle. Ennen Irakin sotaa diesel maksoi noin 1,6 euroa litralta. Nyt hinta on ollut pahimmillaan 2,20 euroa litralta.
– Ei tämä tilanne tosiaankaan hymyilytä, pudistelee Harri päätään.
Järjestelmä toimii niin, että Kela kilpailuttaa kolmen vuoden välein alueelliset kyydin välitysyhtiöt. Ne puolestaan jakavat työt taksiyrittäjille.
Kilpailutuksessa on vain yksi määrittävä tekijä: hinta. Välitysyhtiö, joka tekee halvimman tarjouksen, saa kuljetukset välitettäväkseen.
– Meiltä taksiyrittäjiltä ei kysytä mitään. Syytä olisi. Jos tällä menolla jatketaan, saattaa syntyä tilanne, ettei enää löydykään yrittäjille kuskeja ja alan yrittäjiä ylipäätään, Pettersson muistuttaa.
Kuskit ajavat pääasiassa provikkapalkalla eli he saavat tietyn prosentin joka keikasta. Kun hinta alenee, alenee kuskin palkka.
Osittain tilanne näkyy yleisesti jo siinä, että väki vaihtuu aikaisempaa useammin, koska kuljettaja ei enää tahdo elää palkallaan. Moni tekeekin muuta työtä ja hankkii taksin ratissa vain lisäansioita.
Harri Petterssonin mielestä kilpailutukseen pitäisi vaikuttaa myös kaluston kunto, henkilökunnan osaaminen jne. Hän tunnustaa tällaisten laatukriteerien laatimisen vaikeuden.
– Pitää kuitenkin muistaa, että kuljetettavat ovat usein sairaita ihmisiä, jolle liikkuminen saattaa tuottaa vaikeuksia. On myös niitä, joita pitää kuljettaa makuuasennossa.
– Tällaisissa tilanteissa pitää kuljettajan osata työnsä niin, että henkilön siirto autoon ja autosta pois sujuu turvallisesti. Vaaditaan myös psykologista silmää niin, että kuljetettava tuntee olevansa hyvissä käsissä, Pettersson selvittää.
– Suuri työttömyys on vaikuttanut siihen, että työvoimaa alalle on saatu näinkin hyvin. Jos työllisyystilanne kohenee, voi syntyä pula kuskeista. Silloin on vaarana, että jotkut Kelan kyydit jäävät ajamatta.
Harri Petterssonin yrityksen ajot jakautuvat niin, että noin puolet tulee yksityisiltä tilaajilta, yrityksiltä ja yhdistyksiltä. Kilpailu vaikuttaa myös tälle puolelle, koska luvan saa nykyään helposti ja yrittäjiä on tullut lisää.
Ennen suurta taksiuudistusta ala oli tiukkaan säädelty. Ainoa hintamääräys oli maksimitaksa. Sitä ei saanut ylittää, oli yö tai pyhä. Nyt on Kelataksien osalta menty toiseen ääripäähän. Kelataksien kyydeistä voi koitua myös luottotappioita yrittäjälle.
– Jos huonokuntoinen ihminen kuljetetaan kotiin tai hoitoon, eikä hänellä satu olemaan luottokorttia tai käteistä mukana, taksiyrittäjän kontolle jää rahan takaisin perintä.
– Mutta jos kyseessä on ihminen, joka ei käytä nettipankkia eikä hänellä ole auttajaa, joka toimisi hänen puolestaan, menee tilanne hankalaksi. Ei se ihan vähäinen summa ole, kun näistä tapauksista jää rahat saamatta, Pettersson harmittelee.
