Karoliinan tie Raumalta Tampereelle ja mutkan kautta Poriin
Nähdäänkö Rakastajat-teatterin festivaalikoordinaattori ja vastaava tuottaja vielä parrasvaloissa?
Ari Anteroinen
Raumalla syntynyt Karoliina Ailasmaa, 34, on toiminut Porin Rakastajat-teatterissa ja Kehräämössä festivaalikoordinaattorina ja vastaavana tuottajana kolmisen vuotta.
Tie Poriin kulki useamman mutkan kautta.
– Kävin Raumalla Pyynpään ala-asteen ja Raumanmeren yläasteen, ja lähdin sitten Tampereen yhteiskoulun lukioon ilmaisutaidon linjalle, Ailasmaa kertoo.
– Olin ehkä haaveillut ilmaisutaidon lukiosta jonkin aikaa. Silloin oli vielä Meri-Porissakin sellainen. Lopulta Tampere alkoi houkuttaa. Teini-ikäisenä Raumalla oli ehkä vähän sellainen ulkopuolinenkin olo. Sitten vanhemmat antoivat luvan lähteä.
Ailasmaalla on lavakokemustakin.
– Ala-asteen ilmaisutaidon kerhossa tuli oltua ja lapsena tehtiin naapurin kaverin kanssa omia esityksiä ja lyhytelokuvia. Kesällä 2003 oli ensimmäinen isompi juttu Lönnstömin kotimuseon pihalla, kun Jatta Kurppa ohjasi näytelmän Lumikki ja seitsemän kääpiötä. Sen jälkeen oli Rauman Iltanäyttelijöiden nuorten ryhmää, muistelee Ailasmaa.
– Tampereella lukiossa tehtiin juttuja ja olin Tampereen nuorisoseuran teatteriryhmässä. Lukion jälkeen pääsin Tukkateatteriin, jossa meni monta vuotta. Elämä oli sellaista, että kävin yliopistolla luennoilla ja illat olin teatterilla.
Satakuntaan muutettuaan Ailasmaa hakeutui Porin ylioppilasteatteriin.
– Olin jo vähemmän näyttämöllä, mutta kaikkea muuta tuli tehtyä.
Karoliina Ailasmaa kertoo seuraavansa jonkin verran Raumankin teatteritarjontaa ja tsekkaa, mitä musiikkia esimerkiksi Brummissa on tarjolla. Tyttären kanssa on kiva käydä myös mummolassa.
Teatterin ja draaman tutkimusta opiskellut Ailasmaa on tehnyt paljon myös tuotannollisia töitä eri harrastajateattereissa.
– Tekemällä oppii monta asiaa. Olin myös Pyynikin Kesäteatterissa harjoittelussa. Ennen tänne tuloa olin pitkään myös Suomen Nuorisoseuroissa töissä. Siellä oli järjestöpuolta, mutta myös tapahtumatuotantoa, kuten Kankaanpään Ramppikuume, eli valtakunnalliset nuorisoteatteripäivät, missä olin vastaavana tuottajana. Sehän on nyt valitettavasti siirtynyt Mikkeliin, juttelee Ailasmaa.
– Ja olenhan minä jakanut paljon postia isän jalanjäljissä, Ailasmaa naurahtaa.
Isä Tapio Ailasmaa on jo eläköitynyt tuttu postimies Raumalla ja tunnettu kasvo myös kunnallispolitiikassa. Äiti Eilankin moni tuntee.
– Politiikkaan en ole mennyt, vaikka ehdolle on kysytty. Olen ehkä nähnyt sitä turhan läheltä ja se ei vaan ole minun juttuni. Vaikutan mieluummin muilla keinoin.
Karoliina Ailasmaa muutti 2013 Ulvilaan silloisen puolisonsa perässä.
– Porissa olen asunut nyt kolmisen vuotta.
Mitä festivaalikoordinaattorin työhön kuuluu?
– Se liittyy tuohon Hopfest kansainväliseen katutaidefestivaaliin, jota olemme järjestäneet kahtena kesänä. Tarjolla on ollut katutaide-esityksiä ilmaiseksi yleisölle SuomiAreena -viikolla. Minulle kuuluvat monet tuotannolliset asiat. Sen lisäksi teen Rakastajat-teatterissa ympärivuotista tuotannollista toimintaa.
Rakastajat-teatteriin on tulossa kantaesitys Isin tyttö, joka on teatterijohtaja Angelika Meuselin käsikirjoittama musta komedia perhesuhteista.
– Täällähän on monipuolisesti kaikenlaista. On esimerkiksi paljon musiikkikeikkoja, stand uppia ja vierailevia teatteriesityksiä. Toivotaan myös, että Hopfest toteutuu ensi kesänäkin. Nyt on rahoitus auki ja haemme apurahaa, Ailasmaa luettelee.
Ekaluokkalaisen tyttären kanssa menee oma aikansa, mutta vieläkö Ailasmaa halajaa taustaporukoista takaisin lavalle?
– Ei kai siitä pääse eroon, jos teatterikärpänen on kerran puraissut. Puolitoista vuotta on kulunut ylioppilasteatterin Meillä on kaikilla sama tarina -monologista. Se oli ihanaa! Sitä ennen olikin seitsemän vuoden tauko. Saa nähdä, josko tulevaisuudessa taas.
