Eskelinen: Perheväkivallan kasvu ja sote-säästöt aiheuttavat suurta huolta
Rauman seurakunnan perheneuvoja Tuija Eskelinen näkee omassa työssään perheväkivallan ja on huolissaan sote-järjestöjen leikkauksista.
Pauli Uusi-Kilponen
Perheväkivallan kasvu on viime vuosina noussut julkiseen keskusteluun. Eikä ihme, sillä tilastot ja tutkimukset kertovat tylyä kieltä. Edellisvuoden tilastojen mukaan perhe- ja lähisuhdeväkivalta on kasvanut yli viisi prosenttia. Alaikäisten uhrien määrä kasvoi yli 12 prosenttia.
– Tämä osoittaa erittäin huolestuttavaa kehitystä, sanoo Rauman seurakunnan perheneuvoja Tuija Eskelinen.
Tällaista kehitystä ei tapahdu vain rikkinäisissä tai muuten huono-osaisissa perheissä. Eskelisen mukaan ongelmia ei voi jakaa sosioekonomisen taustan mukaan.
– Pari- ja perheväkivaltaa esiintyy kaikissa yhteiskuntaluokissa. Väkivaltakokemukset voivat olla ylisukupolvisia, ja siksi niiden katkaisemiseen ensi askel on riskien tunnistaminen, sanoo Eskelinen.
Hänen mukaansa väkivaltaista käyttäytymistä ei voi useinkaan selittää yhdellä tai kahdella syyllä. Ongelma on monimuotoinen.
– Lähisuhdeväkivallan muotoja on useita: on fyysistä väkivaltaa, uhkailua ja alistamista kaltoin kohtelua ja riistoa, kuten myös kulttuurisista ja uskonnollisista syistä johtuvaa.
Tuija Eskelisen mukaan ihmisten kokemat paineet työn menettämisestä ja taloudellisesta pärjäämisestä vaikuttavat ilma muuta. Lisäksi yleinen epävarmuus ja näköalattomuus tulevasta ovat yksinä tekijöinä huonoon kehitykseen.
Hän puhuu myös asenteiden kovenemisesta. Kehitys näkyy muun muassa sosiaalisen median keskustelupalstoilla. Saatetaan syyllistää ja arvostella ihmistä tai ihmisryhmää julmin sanankääntein.
– Tällaisella retoriikalla saattaa olla vaikutusta myös siihen, miten puhutaan kasvokkain.
Eskelinen pitää tärkeänä, että perheväkivallan uhkan tai riskin tiedostava ottaisi mahdollisimman aikaisessa vaiheessa yhteyttä sote-alan toimijoihin, kuten seurakunnan perheneuvojaan tai alan järjestöihin.
– Tarjolla on apua muun muassa matalan kynnyksen avopalveluista, esimerkkinä Mieli ry. Henkilökunta osaa arvioida tilanteen vakavuuden ja mahdollisen avun tarpeen sekä laadun.
Eskelisen mukaan koskaan ei ole liian myöhäistä hakea apu väkivaltaan. Silti moni odottaa liian pitkään avun hakemista.
– Koetaan häpeän tunnetta. Ei halua kertoa vieraalle perheen ongelmista, vaan pidetään kulissia pystyssä. Saatetaan myös ajatella niin, että syy onkin itsessä.
Väkivalta, on se muodoltaan minkälaista tahansa, on aina väärin, eikä sellaista tule kenenkään sallia. Eskelinen sanoo työssä saamansa kokemuksensa pohjalta, että toisinaan väkivaltaiseen suhteeseen jäädään.
– Uskotaan puolison lupauksiin raitistumisesta tai siitä, ettei enää koskaan kohdista väkivaltaa kenenkään. Lupaukset eivät välttämättä auta, vaan tarvitaan ammattiapua esimerkiksi päihteistä irti pääsemiseen tai vihantunteiden hallintaan.
Apua on saatavissa hyvinvointialueiden sote-palveluista, seurakunnilta ja järjestöistä. Akuuteissa tilanteissa pitää soittaa kriisipalveluun, tai jos väkivallan uhka on vakava ja kohdistuu puolisoon sekä lapsiin, voi hakeutua turvakotiin. Ne päivystävät ympäri vuorokauden. Satakunnan alueella ainoa tällaiseen tarkoitettu turvakoti on Porissa.
Julkisen puolen rahoituspaineissa leikkuriin ovat joutuneet myös sote-järjestöjen rahat. Leikkaussumma oli 140 miljoonaa euroa. Hallitus sentään perui 100 miljoonan lisäleikkauksen budjettiriihessä.
– On hyvä ymmärtää, että avustuksilla ei avusteta järjestöjä, vaan tuotetaan järjestöjen kautta erittäin kustannustehokkaasti matalan kynnyksen palveluita niitä kipeästi tarvitseville ihmisille. Järjestöt toimivat siellä, minne julkinen järjestelmä ei yllä, ja tukevat niitä, jotka muuten jäävät yksin. Setlementtiliiton toimitusjohtaja Juha-Erkki Mäntyniemi selvitti tiedotteessaan.
Eskelinen jakaa sen Mäntyniemen ajatuksen, että julkisten palveluiden kova kustannuspaine sysää yhä enemmän vastuuta järjestöille, joiden resursseja nyt heikennetään.
– Leikkaukset ovat järjettömiä. Tuonnemmaksi sysätyt ongelmat kasautuvat ja maksavat tulevaisuudessa paljon enemmän puhumattakaan inhimillisistä kärsimyksistä, Mäntyniemi kommentoi.
Rauman Inner Wheel järjestää marraskuun lopulla Oranssi-kävelyn, eli marssijat pukeutuvat oranssiin asuun. Kampanjan tarkoituksena on lisätä tietoisuutta, muuttaa asenteita ja rohkaista hakemaan apua perheväkivallan uhatessa sekä tunnistaa väkivallan monet eri muodot. Tapahtuma on osana YK:n maailmanlaajuista Orange the World -kampanjaa naisiin ja tyttöihin kohdistuvan väkivallan lopettamiseksi.
