Ylen rahoituksesta ja tehtävistä kansalaisaloite – taustalla hallituspuolueiden nuorisojärjestöjen puheenjohtajia
Terhi Riolo Uusivaara / STT
Keskustelu Yleisradion rahoituksesta ja tehtävistä ei näytä laantuvan, vaikka asiasta päästiin pitkien ja vaikeiden neuvotteluiden jälkeen sopuun reilu viikko sitten.
Yleisradiolle tiukempia säästöjä ja tehtävien rajaamista vaativaan kansalaisaloitteeseen kerätään parhaillaan nimiä. Aloitteen vastuuhenkilöitä ovat muun muassa kokoomuksen, perussuomalaisten ja kristillisdemokraattien nuorisojärjestöjen puheenjohtajat.
Aloite etenee eduskuntaan, jos se saa taakseen 50 000 kannattajaa.
– Vaadimme, että Yleisradio osallistuu tiukempiin taloudellisiin sopeutustoimiin ja sen lakisääteiset tehtävät rajataan tarkemmin vastaamaan kansalaisten tahtoa ja yhteiskunnan tarpeita, aloitteessa todetaan.
– On myös varmistettava, ettei Yle-veroa koroteta sopeutustoimien seurauksena, vaan Yle ohjataan tarkkarajaisemmilla tehtävillä ja tiukemmalla rahoituksella keskittymään vain tärkeimpiin ydintehtäviinsä: tiedonvälitykseen, ajankohtaisohjelmiin, kansalliskulttuurin tukemiseen ja kriisiajan viestintään.
Aloitteessa kyseenalaistetaan myös parlamentaarinen valmistelumalli Yleisradion rahoituksesta ja tehtävistä päätettäessä. Siinä todetaan, että mallissa ei ole kyse laista vaan vakiintuneesta käytännöstä.
– Tämä tilanne on kestämätön ja kyseenalaistaa demokratian perusperiaatteet. Suomen demokraattisen päätöksenteon kannalta on ongelmallista, jos "perinne" voi painaa enemmän kuin kansan tahto ja demokraattisesti valitun eduskunnan enemmistön mandaatti, kirjoitetaan aloitteen perusteluissa.
Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jani Mäkelä kirjoitti maanantaiaamuna viestipalvelu X:ssä, että hän harvemmin rummuttaa kansalaisaloitteita, mutta nyt se on tarpeen.
– Parlamentaarinen järjestelmä on osoittautunut kyvyttömäksi puuttumaan Yleen ja sen rahoitukseen alkuunkaan merkittävästi. Allekirjoita sinäkin nuorisojärjestöjen aloite Yle kuriin nyt!
Tuore ratkaisu Ylen rahoituksesta ja tehtävistä tehtiin parlamentaarisen työryhmän esityksen pohjalta.
Säästöjen vaikutus on vuoden 2027 tasossa noin 66 miljoonaa euroa. Yleisradion tehtäviin ei ole tulossa muutoksia.
Mietinnössä linjataan myös, että työryhmä pitää tärkeänä, että jatkossakin Yleä koskeva päätöksenteko tapahtuu vakiintuneen tavan mukaisesti parlamentaarisesti.
Maanantaiaamuna Yleisradion hallintoneuvoston kokoomuslaiset jäsenet Pauli Aalto-Setälä ja Susanne Päivärinta puolestaan lähettivät yhteisen tiedotteen, jossa he esittävät hallintoneuvostojen lakkauttamista.
– Mitään liiketoiminnallista tai juridista syytä valtionyhtiöiden hallintoneuvostoille ei ole. Hallintoneuvostot eivät tosiasiallisesti päätä mistään, vaan ovat vanha maan tapa, josta tulisi luopua, he kirjoittavat.
Aalto-Setälä ja Päivärinta eivät usko, että kansanedustajista koostuvan hallintoneuvoston mahdollisuudet valvoa Ylen toimintaa, tehokkuutta ja avoimuutta lisääntyvät tarvittavalla tavalla, vaikka Ylen parlamentaarinen työryhmä niin linjasikin.
Heidän mielestään Yleisradion valvonta tulisi siirtää Suomessakin ulkopuoliselle ja riippumattomalle taholle, kuten esimerkiksi Traficomille tai Kilpailu- ja kuluttajavirastolle.
