An­nii­na Kor­pe­la / STT

Tu­le­van ke­sän tark­kaa punk­ki­ti­lan­net­ta on han­ka­laa ar­vi­oi­da etu­kä­teen, mut­ta vii­me vuo­sien kas­va­van tren­din voi­daan olet­taa jat­ku­van punk­kien mää­räs­sä ja le­vin­nei­syy­des­sä, tut­ki­ja Jani Sor­mu­nen Tu­run yli­o­pis­ton puu­ti­aisp­ro­jek­tis­ta ar­vi­oi STT:lle.

– Vii­me vuo­si­na tren­di on tun­tu­nut ole­van se, et­tä mää­rät li­sään­ty­vät. Ei ole va­li­tet­ta­vas­ti syy­tä olet­taa, et­tä nyt oli­si mi­kään eri tren­di, Sor­mu­nen en­nus­taa tu­le­van ke­sän ti­lan­net­ta.

Punk­kien eli puu­ti­ais­ten pää­a­si­al­li­nen ak­tii­vi­suus­jak­so on tou­ko­kuus­ta syys­kuu­hun. En­sim­mäi­nen huip­pu punk­ki­ha­vain­to­jen mää­räs­sä näh­dään yleen­sä tou­ko–ke­sä­kuus­sa ja toi­nen elo–syys­kuus­sa.

Sor­mu­nen muis­tut­taa, et­tä punk­ke­ja voi ol­la ny­ky­ään lä­hes kaik­ki­al­la Ou­lun ete­lä­puo­li­ses­sa Suo­mes­sa.

– Puu­ti­ai­sia voi ol­la mel­kein mis­sä vain. Ne ei­vät ole ko­vin vaa­ti­via nii­den ym­pä­ris­tön suh­teen, hän ker­too.

Tu­run yli­o­pis­ton puu­ti­aisp­ro­jek­tin tuo­reen tut­ki­muk­sen mu­kaan punk­ke­ja koh­da­taan ny­ky­ään huo­mat­ta­vas­ti poh­joi­sem­pa­na kuin vie­lä 50 vuot­ta sit­ten. Län­ti­ses­sä Suo­mes­sa puu­ti­ais­ten esiin­ty­mi­sa­lue ulot­tuu jopa 400 ki­lo­met­riä en­tis­tä poh­joi­sem­mak­si, Tu­run yli­o­pis­ton ja lää­keyh­tiö Pfi­ze­rin tie­dot­tees­sa ker­ro­taan.

Sor­mu­sen mu­kaan län­si­ran­ni­kon muu­tos­ten taus­tal­la vai­kut­taa ole­van pää­a­si­as­sa idäs­tä le­vin­nyt tai­ga­punk­ki.

Omia punk­ki­ha­vain­to­ja voi il­moit­taa Tu­run yli­o­pis­ton ja Pfi­ze­rin yl­lä­pi­tä­mäl­le Punk­ki­li­ve-si­vus­tol­le. Vii­me vuon­na Punk­ki­li­veen ra­por­toi­tiin noin 144 000 punk­ki­ha­vain­toa.

– Ha­vain­not päi­vi­te­tään sin­ne joka päi­vä, eli ky­sees­sä on mel­ko re­aa­li­ai­kai­nen seu­ran­ta sii­tä, mis­sä ih­mi­set ovat koh­dan­neet puu­ti­ai­sia, Sor­mu­nen ker­too.

Pun­kit le­vit­tä­vät kah­ta tau­tia, puu­ti­ai­sai­vo­tu­leh­dus­ta ja bor­re­li­oo­sia. Puu­ti­ai­sai­vo­tu­leh­dus eli TBE on tau­deis­ta har­vi­nai­sem­pi, mut­ta vaa­ral­li­sem­pi. Sor­mu­nen ker­too puu­ti­ai­sai­vo­tu­leh­duk­sen kes­kit­ty­mien li­sään­ty­vän sitä mu­kaa, kuin pun­kit le­vit­täy­ty­vät laa­jem­mal­le alu­eel­le ja nii­den mää­rät li­sään­ty­vät.

Ter­vey­den ja hy­vin­voin­nin lai­tok­sen (THL) tar­tun­ta­tau­ti­re­kis­te­rin mu­kaan puu­ti­ai­sai­vo­tu­leh­dus­ten mää­rä kas­voi vii­me vuon­na sel­väs­ti. Yh­teen­sä punk­kien ai­heut­ta­mia tau­ti­ta­pauk­sia re­kis­te­röi­tiin 160, kun vuon­na 2022 mää­rä oli 123.

Mää­rä ei ole täy­sin ver­tai­lu­kel­poi­nen ai­em­piin vuo­siin näh­den, sil­lä vii­me vuon­na seu­ran­ta­kau­si päät­tyi syys-lo­ka­kuun vaih­tees­sa. Ai­em­min seu­ran­ta­jak­so kat­toi koko ka­len­te­ri­vuo­den.

Tänä vuon­na kan­sal­li­nen ro­ko­tu­soh­jel­ma puu­ti­ai­sai­vo­tu­leh­dus­ta vas­taan on laa­jen­tu­nut useil­la alu­eil­la. Mu­kaan ovat tul­leet Toh­ma­jär­ven kun­ta sekä tie­tyt alu­eet Lap­peen­ran­nas­sa, Raa­se­po­ris­sa, Hel­sin­gis­sä ja Ke­mis­sä.

Ro­ko­tu­soh­jel­maa jat­ke­taan li­säk­si Ah­ve­nan­maan maa­kun­nas­sa, Pa­rais­ten, Si­mon ja Kus­ta­vin kun­nis­sa sekä Ke­min ete­läi­sis­sä kau­pun­gi­no­sis­sa, Raa­hen edus­tal­la Preis­ka­rin saa­res­sa, Es­poon Su­vi­saa­ris­tos­sa, Kot­kan ja Si­poon saa­ris­tois­sa sekä osis­sa Loh­jaa, Kirk­ko­num­mea ja Lap­peen­ran­taa.

Kan­sal­li­sen ro­ko­tu­soh­jel­man ro­ko­tuk­set ovat mak­sut­to­mia, ja nii­hin ovat oi­keu­tet­tu­ja kaik­ki kol­me vuot­ta täyt­tä­neet alu­een va­ki­tui­set asuk­kaat sekä pit­kä­ai­kai­set loma-asuk­kaat. Mak­sul­li­ses­ti punk­ki­ro­ko­te on saa­ta­vil­la myös muil­la alu­eil­la.

Ro­ko­tus­sar­jaan kuu­luu kol­me an­nos­ta, ja se on hyvä aloit­taa ke­vääl­lä, jot­ta kak­si an­nos­ta on saa­tu en­nen ke­sää. Vii­mei­nen an­nos an­ne­taan 9–12 kuu­kaut­ta toi­sen an­nok­sen jäl­keen.

TBE-ro­ko­te suo­jaa puu­ti­ai­sai­vo­tu­leh­duk­sel­ta, mut­ta ei muil­ta punk­kien vä­lit­tä­mil­tä tau­deil­ta, ku­ten esi­mer­kik­si bor­re­li­oo­sil­ta.