Kireäksi ennakoitu työmarkkinakierros alkaa varovaisin tunnelmin – Teollisuusliitto vaatii kohtuullisia palkankorotuksia, työnantaja valmis maltillisiin
Sanna Nikula, Tuomas Savonen / STT
Poikkeuksellisen kireäksi ennakoitu työmarkkinakierros pyörähtää käyntiin torstaina, kun neuvottelupöytään istuvat Teknologiateollisuuden työnantajat ja palkansaajien Teollisuusliitto sopimaan tulevista työehdoista ja palkoista. Kierrosta hankaloittavat palkansaajajärjestöjen suuttuminen hallituksen työmarkkinauudistuksiin ja toisaalta Suomen talouden ankea tilanne.
Keskeistä vientialaa edustavan teknologiateollisuuden sopimus on ratkaiseva, koska se on tavannut määritellä palkankorotusten yleisen linjan, jota muut alat seuraavat. Nyt maan hallitus on viemässä mallin lakiin, minkä monet työntekijäjärjestöt ovat varoitelleet aiheuttavan lisähankausta tulevalla neuvottelukierroksella.
Palkansaajia on ärsyttänyt vientimallin lisäksi muun muassa paikallisen sopimisen lisääminen, työttömyysturvan heikentäminen ja aikeet irtisanomisen helpottamiseksi. Niitä vastustettiin poliittisilla lakoilla keväällä tuloksetta, ja moni järjestö onkin jo ilmoittanut vaativansa työmarkkinakierroksella vastineeksi reippaita palkankorotuksia.
Myös Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto arveli keväällä vappupuheessaan, että poliittisten lakkojen päätyttyä työmarkkinariidat jatkuvat viimeistään syksyn työmarkkinakierroksella.
Neuvottelujen alla Aalto ei tarkemmin lähde avaamaan Teollisuusliiton tavoitteita.
– Meillä Suomessa on tehty matalampia korotuksia kuin Euroopassa keskimäärin. Lisäksi on ollut inflaatiota ja korkeat korot. Tietysti odotusarvo on, että palkankorotukset ovat kohtuullisia, Aalto sanoo STT:lle.
Aalto on edelleen sitä mieltä, että neuvottelutilannetta mutkistavat hallituksen jo toteuttamat ja parhaillaan tekeillä olevat lait, joilla heikennetään sekä sosiaaliturvaa että työlainsäädäntöä.
– Se asettaa omat vaateensa sille, minkälaisilla esityksillä Etelärantaan mennään.
Teknologiateollisuuden sopimus päättyy marraskuun lopussa. Palkkoihin on tavattu päästä neuvotteluissa vasta viime metreillä. Viime vuosina lopullinen sopu on syntynyt vasta valtakunnansovittelijan pakeilla.
Teknologiateollisuuden työnantajien toimitusjohtaja Jarkko Ruohoniemi arvioi erityisesti talouden tilanteen nostavan neuvottelujen vaikeusastetta. Teknologiateollisuuden toimialalla on hänen mukaansa kohta puolitoista vuotta syöty vanhoja tilauskantoja ja odotettu talouden käännettä parempaan, mutta se näyttää koko ajan lykkääntyvän vain pidemmälle.
Ruohoniemi peräänkuuluttaakin maltillisia palkkaratkaisuja edelleen. Hänen nähdäkseen ostovoima kehittyy Suomessa tällä hetkellä suotuisasti ja sekä kustannuskilpailukyvyn että ostovoiman osalta Suomessa on pärjätty suunnilleen samassa tahdissa eurooppalaisten verrokkimaiden kanssa.
Hän myöntää, että Suomessa nimelliset palkankorotukset ovat olleet pienempiä, mutta toisaalta inflaatiokin on Suomessa ollut matalampi kuin Euroopassa.
– Suhteessa inflaatioon olemme tehneet suurin piirtein samantasoisia korotuksia, Ruohoniemi sanoi STT:lle.
Hän odottaa varsin normaalia kierrosta ainakin vielä tässä vaiheessa.
– Työelämän kysymyksissä on tapahtunut muutoksia, ja se asettaa omia paineita ammattiliitoille, mutta torstaina sitten nähdään, millaisilla vaatimuksilla Teollisuusliitto tulee pöytään.
Hän painottaa, että Teknologiateollisuuden työnantajien ja Teollisuusliiton välit ovat hyvät: neuvottelusuhde ei katkennut edes viime kevään rankkojen poliittisten lakkojen aikana. Maan hallituksen ja ammattiliittojen välit on sitten toinen kysymys.
Teollisuusliiton Aallon mielestä neuvottelukierrosta mutkistaa osaltaan se, että maan hallitus on tehnyt itsestään työmarkkinaosapuolen. Hallitus on hänen mukaansa ottanut työnantajajärjestöjen agendan omaksi agendakseen ja lähtenyt viemään heidän edistämiään asioita hyvin yksipuolisesti eteenpäin.
– Kyllä se oman särmänsä tähän koko neuvottelurupeamaan varmasti tuo.
Aalto ei kuitenkaan usko, että työmarkkinaneuvotteluiden tilanne olisi poikkeuksellisen tulehtunut. Myös hän korostaa Teollisuusliiton ja Teknologiateollisuuden työnantajien hyviä ja asiallisia välejä.
– Totta kai jossain yrityksissä voi olla enemmänkin harmistusta siitä mitä kevään aikana tapahtui, mutta työnantajapuolen neuvottelupöydässä on ammattilaisia neuvottelemassa ja he tietävät, että neuvottelutulokseen pitää päästä.
Vientialojen päänavaajaperinteestä poikettiin vuonna 2022, kun sovittelulautakunta antoi kunta-alalle palkkaohjelman, joka takaa alalle vuosiksi vientialojen palkkaratkaisua paremman sovitteluratkaisun. Hallitus pyrkii lainsäädännöllä välttämään vastaavat tilanteet jatkossa.
Kunta-alan palkkaohjelma on viisivuotinen. Teollisuusliitto on ollut tyytymätön jouduttuaan kuljettamaan muita aloja "reppuselässä" omissa neuvotteluissaan.
– Kyllä se varmasti palkansaajapuolella tietyllä tapaa ajatusta häiritsee, mutta se palkkaohjelma on siellä olemassa, emmekä me siihen voi vaikuttaa. Meidän täytyy käydä omat neuvottelut kuitenkin, Teknologiateollisuuden työnantajien Ruohoniemi sanoo.
Kierrokset kiihtyvät keväällä, kun kunta-alan työehtosopimus päättyy huhtikuun lopussa. Huhtikuussa ovat edessä myös kunta- ja aluevaalit. Erityisesti hoitajajärjestöt ja opettajat ovat vastustaneet voimakkaasti vientivetoisen työmarkkinamallin kirjaamista lakiin. Järjestöt ovat arvioineet sen upottavan kunta-alan työntekijät lopullisesti palkkakuoppaan. Opetusalan ammattijärjestö OAJ on väläytellyt valmistautuvansa jo "palkkavaaleihin".
Kevään aikana neuvotellaan kunta-alan lisäksi muun muassa kuljetusalojen, kaupan alan, matkailu-, ravintola- ja vapaa-ajan palvelujen ja rakennusalojen työehtosopimuksista.
Oman lisämausteensa tuo Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajien (KT) toimitusjohtajan Markku Jalosen päätös jäädä eläkkeelle helmikuun lopussa. Seuraajapeli käy jo nyt kiivaana ja on ilmeisesti aiheuttanut repeilyä työnantajaleirissä.
Helsingin Sanomat kirjoitti hiljattain analyysin, jonka mukaan Elinkeinoelämän keskusliitto (EK) haluaa löysänä pitämänsä Jalosen tilalle "kovemman luun". EK on ollut HS:n mukaan tyytymätön kunta- ja hyvinvointialan palkkaratkaisuun 2022.
KT tuomitsi välittömästi ulkopuolisten tahojen yritykset puuttua järjestön tulevan toimitusjohtajan valintaan. KT:n hallituksen puheenjohtaja Ari Korhonen totesi tiedotteessa, että poikkeuksellinen ratkaisu toi kunta- ja hyvinvointialalle Suomen pisimmän työrauhan ja turvasi suomalaisten yhteiskunnan ydinpalvelut. Se kavensi hänen mukaansa myös naisten ja miesten välistä palkkaeroa koko yhteiskunnan tasolla.
