Pää­mi­nis­te­ri Pet­te­ri Or­pon (kok.) hal­li­tus ot­taa iso­ja ris­ke­jä vauh­dit­taak­seen Suo­men ta­lou­den kas­vua.

Jos asi­oi­ta tar­kas­tel­laan vain nu­me­roi­den va­los­sa, eväät kas­vul­le ovat hy­vät.

Työn­te­ki­jöi­den os­to­voi­ma kas­vaa enem­män kuin vuo­si­kym­me­neen. Sii­hen on mon­ta syy­tä: yli mil­jar­din eu­ron ve­ro­na­len­nuk­set, pal­kan­ko­ro­tuk­set, inf­laa­ti­on hi­das­tu­mi­nen ja kor­ko­jen las­ku.

Näil­lä eväil­lä pi­täi­si ko­ti­mai­sen ku­lu­tuk­sen kas­vaa vä­hän joka ta­val­la. Eli asun­to­kau­pas­sa, ra­ken­ta­mi­ses­sa ja pal­ve­lui­den käy­tös­sä.

Jo­tain kui­ten­kin puut­tuu. Tuo jo­tain on luot­ta­mus. Pe­lä­tään lop­pu­ti­le­jä, etuuk­sien edel­leen hei­ken­ty­mis­tä ja yleis­tä maa­il­man­ti­lan­net­ta. Ajaa­ko Yh­dys­val­tain pre­si­den­tin Do­nald Trum­pin tul­li­po­li­tiik­ka kan­san­ta­lou­det taan­tu­maan tai jopa la­maan?

En­tä mitä ta­pah­tuu Uk­rai­nan so­dal­le, laa­je­nee­ko se ja uh­kaa­vat­ko Ve­nä­jän ag­g­res­si­ot jopa Suo­men tur­val­li­suut­ta?

Joka päi­vä me­di­at ker­to­vat uu­ti­sia, jot­ka ei­vät vält­tä­mät­tä roh­kai­sen ih­mi­siä, vaan pi­kem­min­kin liet­so­vat li­sää pel­koa.

Ih­mi­sä­ly on eri kuin te­ko­ä­ly. Te­ko­ä­ly kä­sit­te­lee se­kun­neis­sa val­ta­vat mää­rät tie­toa, ana­ly­soi asi­oi­ta ole­mas­sa ole­vien tie­to­jen poh­jal­ta ja te­kee niis­tä joh­to­pää­tök­siä. Ih­mis­ten joh­to­pää­tök­sis­sä tun­ne vie, jol­loin mie­len mai­se­ma muut­tuu hel­pos­ti vie­lä to­del­li­suut­ta­kin syn­kem­mäk­si.

Kun taas me­nee hy­vin, re­ak­ti­ot ovat päin­vas­tai­sia.

Ei­kä pe­lon ai­heut­ta­ma va­ro­vai­suus hei­jas­tu vain yk­sit­täis­ten kan­sa­lais­ten käyt­täy­ty­mi­seen. Myös yri­tyk­set tu­le­vat va­ro­vai­sek­si sitä mu­kaa, kun nä­ky­mä tu­le­vai­suu­teen su­me­nee.

Ku­kaan ei osaa sa­noa tä­nään, mitä huo­men­na ta­pah­tuu tul­leil­le tai so­dal­le Uk­rai­nas­sa.

Epä­tie­toi­suus on ää­rim­mäi­sen har­mil­lis­ta ta­lou­del­le ja Suo­mel­le, jon­ka jul­ki­nen vel­ka kas­vaa. Har­mi­tel­la voi myös Pet­te­ri Or­po hal­li­tuk­si­neen. Ve­ro­na­len­nus­ten ris­kit uh­kaa­vat konk­re­ti­soi­tua. Li­säk­si uu­dis­tuk­set, joi­den ta­voit­tee­na oli työn­te­on kan­nus­tei­den li­sää­mi­nen, uh­kaa­vat va­lua huk­kaan.

Kun työt­tö­myys kas­vaa ja avoi­mien työ­paik­ko­jen mää­rä on puo­lit­tu­nut hal­li­tus­kau­den ai­ka­na, ei an­si­o­tur­van hei­ken­tä­mi­nen au­ta. Huk­kaan va­lu­vat myös uu­dis­tuk­set, jot­ka pa­tis­ta­vat ih­mi­siä ko­ko­päi­vä­töi­hin osa­päi­vä­töi­den si­jas­ta.

Jos ny­kyi­nen maa­il­man­ti­lan­ne jat­kuu seu­raa­vat kak­si vuot­ta, Or­pon hal­li­tuk­sel­ta jää nä­ke­mät­tä uu­dis­tus­ten mah­dol­li­set myön­tei­set vai­ku­tuk­set. To­del­li­nen vai­ku­tus näh­dään vas­ta sil­loin, jos ja kun epä­var­muu­det maa­il­mal­la häl­ve­ne­vät ja Suo­men ta­lou­den en­nus­te­mit­ta­rit ja mie­li­a­lat kään­ty­vät 180 as­tet­ta ny­kyi­ses­tä.

Eh­kä sit­ten sen seu­raa­van hal­li­tuk­sen ai­ka­na.

Pau­li Uu­si-Kil­po­nen

Pää­toi­mit­ta­ja, Uu­tis­Rau­ma