Elintasosairaudet maksavat kymmenen miljardia vuodessa
Suomessa hyvinvointialueilla tuskaillaan jatkuvasti kohoavien kustannusten kanssa. Paljon puhutaan hoitojen priorisoinnista, tehostamisesta ja miten nykytekniikkaa käyttäen voidaan kustannuksia alentaa. Viimeksi SDP:n kansanedustaja Aki Linden ehdotti indeksien jäädyttämistä prosentilla koko vaalikaudeksi. Säästö olisi noin miljardi euroa neljässä vuodessa. Säästöjä tehdään myös keskittämällä leikkauksia, yöpäivystyksiä ja sulkemalla terveysasemia.
Joillain hyvinvointialueilla eletään jo paniikkitunnelmissa. Se ei riitä, että tulot ja menot saadaan tasapainoon. Nyt pitäisi vielä saada kuluvan vuoden loppuun mennessä kuitata aikaisempien vuosien alijäämät. Esimerkiksi Satakunnan hyvinvointialue ei tähän näillä näkymin kykene.
Akuuttien talousvaikeuksien kohdalla on pahasti unohdettu se, miten kulujen kasvua voitaisiin ennalta ehkäistä. Mitään nopeaa ja helppoa ratkaisua ei ole. Suomessa on kuitenkin pakko ryhtyä toimiin kansalaisten hyvinvoinnin parantamiseen ja terveiden elintapojen edistämiseen.
Niin sanotut elintasosairaudet eli väärät ruokailutottumuksen, liiallinen alkoholin käyttö, tupakointi sekä liian vähäinen liikunta aiheuttavat vuodessa yli kymmenen miljardin kulut yhteiskunnalle. Kyse ei ole pelkästään sairauksien hoidosta, vaan kokonaiskustannuksesta yhteiskunnalle. Mukana ovat työkyvyttömyys, sairauspoissalot ja tuottavuuden menetykset.
Käsittämätöntä, että Suomessa puhutaan asiasta vain sivulauseissa toteamalla ongelmat, mutta ei esitetä selkeitä korjaustoimenpiteitä nykytilanteeseen.
Ongelma on valtavan laaja ja monisäikeinen. Vastuuta ei voi sälyttää vain yhteiskunnalle. Jokaisella on oma vastuunsa hyvinvoinnistaan. Yhteiskunta voi toki vaikuttaa tilanteeseen.
Esimerkiksi koulussa pitää lisätä liikuntaa ja kannustaa oikeisiin ravintotottumuksiin. Aikuisille tarvitaan kattavat ja säännölliset terveystarkastukset joko työterveyden tai julkisen terveyshuollon kautta.
Lisäksi työpaikoilla on iso merkitys saada erilaisilla kannusteilla työntekijät liikkumaan ja kiinnittämään huomiota ravintotottumuksiinsa.
Suomessa hyvä esimerkki löytyy 70-luvun Pohjois-Karjala-projektista. Terveille elämänatavoille opastaminen nosti alueen miesteen työkuntoa ja elinikää useilla vuosilla.
Miksi sama ei onnistuisi koko Suomessa? Totuus on se, ettei Suomessa ole varaa jatkaa nykyisellä menolla, ei inhimillisesti eikä taloudellisesti.
Pauli Uusi-Kilponen
Päätoimittaja


