Bird­Li­fe Suo­mi tie­dot­taa maa­il­man lin­tu­jen suo­men­kie­li­sen ni­mis­tön päiv­tyk­ses­tä, joka teh­tiin vas­taa­maan vii­me vuon­na jul­kais­tua uut­ta maa­il­man­laa­juis­ta lin­tu­la­ji­lu­et­te­loa Avi­Lis­tia. Päi­vi­tyk­sen yh­tey­des­sä on an­net­tu yli 1400 uut­ta suo­men­kie­lis­tä ni­meä. Uu­sien ni­mien jou­kos­sa ovat muun mu­as­sa hert­ta­pöl­lö, hää­tö­ty­ran­ni, ril­li­ta­vi, suk­kat­ro­go­ni ja vah­ti­kiu­ru.

Uu­des­sa ni­mis­tös­sä on suo­men­kie­li­set ni­met 11131 la­jil­le, 1486 su­vul­le, 252 hei­mol­le ja 46 lah­kol­le. Uu­sia ni­miä on an­net­tu 1231 la­jil­le, 177 su­vul­le, 19 hei­mol­le ja 7 lah­kol­le. Suo­mes­sa ha­vait­tu­jen lin­tu­jen ni­met säi­ly­vät en­ti­sel­lään.

Uu­si la­ji­lu­et­te­lo on teh­ty, kos­ka kä­si­tys lin­tu­jen su­ku­lai­suus­suh­teis­ta muut­tuu tut­ki­muk­sen ede­tes­sä. Eri­tyi­ses­ti DNA-tut­ki­muk­set ovat vii­me vuo­si­kym­me­ni­nä mul­lis­ta­neet lin­tu­jen luo­kit­te­lua. La­je­ja on ja­et­tu use­am­piin la­jei­hin, kun ai­em­min yh­te­nä la­ji­na pi­det­ty­jen ala­la­jien on osoi­tet­tu ole­van kes­ke­nään sel­väs­ti eriy­ty­nei­tä. Toi­saal­ta jot­kin ai­em­min eril­li­si­nä pi­de­tyt la­jit on yh­dis­tet­ty.

Ää­rim­mäi­nen esi­merk­ki on Tyy­nen­me­ren alu­eel­la elä­vä ras­tas­ryh­mä, joka tun­net­tiin ai­em­min yh­te­nä la­ji­na. Uu­den tut­ki­mus­tie­don pe­rus­teel­la tyy­nen­me­ren­ras­tas on ja­et­tu pe­rä­ti 17 la­jik­si, joil­le on nyt an­net­tu omat suo­men­kie­li­set ni­men­sä.

Myös lin­tu­jen tie­teel­li­set ni­met ja su­ku­jen ra­jat muut­tu­vat. Suku pyr­kii yh­dis­tä­mään kes­ke­nään lä­hei­sim­mät la­jit, mut­ta myös kä­si­tys sii­tä, mit­kä la­jit kuu­lu­vat sa­maan su­kuun, on muut­tu­nut tut­ki­muk­sen myö­tä. Sik­si tie­teel­li­siä su­ku­ni­miä on jou­dut­tu päi­vit­tä­mään laa­jas­ti.

Uu­sia suo­men­kie­li­siä ni­miä suun­ni­tel­ta­es­sa on py­rit­ty löy­tä­mään ni­miä, jot­ka ker­to­vat jo­ta­kin lin­nun ul­ko­nä­ös­tä, käyt­täy­ty­mi­ses­tä, eli­nym­pä­ris­tös­tä tai le­vin­nei­syy­des­tä. Jois­sa­kin ta­pauk­sis­sa nimi poh­jau­tuu la­jin esiin­ty­mi­sa­lu­een pai­kal­li­seen ni­meen.

– Ni­mis­tö­työs­sä on seu­rat­tu myös Ko­ti­mais­ten kiel­ten kes­kuk­sen suo­si­tuk­sia, ker­too Bird­Li­fe Suo­men ni­mis­tö­toi­mi­kun­nan pu­heen­joh­ta­ja Har­ri Hög­man­der.

Jos­kus van­ha nimi on osoit­tau­tu­nut yk­sin­ker­tai­ses­ti vää­räk­si. Esi­mer­kik­si bo­li­vi­an­sirk­ku­sek­si ai­koi­naan ni­met­ty laji ei pesi lain­kaan Bo­li­vi­as­sa. Nimi muu­tet­tiin ruos­te­sirk­ku­sek­si, joka ku­vaa la­jin ul­ko­nä­köä.

Myös mai­den ja pai­kan­ni­mien muu­tok­set voi­vat hei­jas­tua lin­tu­jen ni­miin. Nau­run­kert­tu­nen sai uu­den ni­men na­oe­ron­kert­tu­nen, kos­ka Tyy­nel­lä­me­rel­lä si­jait­se­van Nau­run kan­sain­vä­li­nen nimi muut­tui hil­jat­tain.

Suo­men­kie­li­sen ni­mis­tön pi­sin nimi on edel­leen uu­den­ka­le­do­ni­an­le­pin­käis­mo­nark­ki. Lä­hes yh­tä pit­kä on täl­lä ker­taa ni­met­ty mata-atlân­ti­can­vi­hel­tä­jät­ro­go­ni. Ly­hyin nimi on puo­les­taan Ha­vai­jil­la elä­neel­lä, sit­tem­min su­ku­puut­toon kuol­leel­la oul­la.

– Ni­mis­tön päi­vit­tä­mi­nen on ol­lut val­ta­va urak­ka, mut­ta sa­mal­la sii­nä op­pii pal­jon li­sää maa­il­man lin­nuis­ta, ker­too Hög­man­der.

Maa­il­man lin­tu­la­jien suo­men­kie­li­set ni­met löy­ty­vät tääl­tä.

Läh­de: Bird­Li­fe Suo­men tie­do­te