Ikonisia italialaisia kävi näytillä Porissa
Persoonallinen muotoilu, viimeistellyt yksityiskohdat ja Ferrareista henkivä tyyli kiehtoo luksusautojen omistajaa ja niistä haaveilevia.
Vesa-Pekka Järvelä
Punainen väri ja Ferrari ovat yhdistelmä, joka hakee ikonisuudessaan vertaistaan – vaikka maailman tunnetuimpiin automerkkeihin kuuluvia menopelejä löytyy muutamia. Niitä saatiin tapahtumassa näytille Poriin Puuvillan aukiolle. Joukossa oli Marinellon punaisten lisäksi myös keltaisia, mustia, sinisiä ja valkoisia katseenvangitsijoita.
Runsaasti yleisöä paikalle keränneen tapahtuman järjestivät yhteistyössä Suomen Ferrari Club ry ja Kauppakeskus Puuvilla.
– Järjestämme vastaavia tapahtumia vuodessa 5-7. Poriin tulimme kahdessa letkassa noin 30 auton voimin. Mukana oli sekä uudehkoa että vanhempaa ikonista kalustoa, kertoo Jari Rintamäki Suomen Ferrari klubista.
Yleisöllä oli parin tunnun ajan mahdollista tutustua huippukaaroihin ja udella Ferrari-kuskien ajatuksia ajokeistaan. Mikael Eriksson kurvaili vaimoineen Poriin Maskusta. Alla oli 600-hevosvoimainen Ferrari 458 vuosimallia 2010.
– Toteutin pitkäaikaisen haaveeni. Tämä on toinen Ferrarini, ja juuri se mitä alun perin tavoittelin. Eli tätä en todennäköisesti tule vaihtamaan, sanoo Eriksson.
Olkoon malli mikä tahansa, ajokokemus on Erikssonin mukaan responsiivinen.
– Eli tunnet mitä tienpinnassa tapahtuu ja auto vastaa kuljettajan jokaiseen liikkeeseen nopeasti, sanoo Eriksson.
Hän kurvailee punaisellaan noin 4 000 kilometriä vuodessa.
– Joskus tulee klubitapahtumien lisäksi ajeltua kotikulmilla, mutta olen käynyt tällä aina Maranellossa asti.
Italian ihmeen omistajaksi ei tunnetusti pääse ihan pikkurahalla. Monelle niiden omistajuus on kuitenkin haave, joka joidenkin kohdalla myös toteutuu. Keskimääräinen suomalainen Ferrarin omistaja on 40–60-vuotias mies.
– Ferrareita havittelevat ennen kaikkea miehet, mutta unelmakärryjä omistavat myös suomalaisnaiset. Harvinaistahan se silti on. Monesti omistajina ovat pariskunnat, sanoo Jari Rintamäki.
Hänellä itsellään oleva Ferrari on jo järjestyksessään kolmas.
– Pääasiassa ajelen sillä näihin klubin tapahtumiin. Vuodessa kilometrejä ei tule mittariin kovinkaan paljon, mutta onhan siinä aina erityinen tunne, kun istahtaa ratin taakse, painaa ohjauspyörän keskiosan käynnistyspainiketta, ja pakoputkista ilmoille kajahtaa matala mörinä, hehkuttaa Rintamäki.
Ferrari S.p.A. on italialainen urheiluautojen valmistaja. Ferrarin perusti 1988 kuollut Enzo Ferrari vuonna 1939 nimellä Auto Avio Costruzioni erottuaan silloisesta Alfa Romeon kilpajaostosta. Yhtiö rakensi ensimmäisen autonsa vuonna 1940 ja ensimmäisen Ferrari-merkkisen autonsa vuonna 1947. Mallimerkinnältään 125S-menopeliä valmistettiin vain kaksi kappaletta.
– Lähes kaikkien Ferrareiden muotoilusta, muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta, vastasi vuosikymmeniä kuuluisa italialainen Pininfarina-muotoilutoimisto. Vuoden 2015 jälkeen auton upeat muodot ovat olleet Ferrarin oman suunnitteluosaston käsialaa, kertoo Eriksson.
Suomessa on tällä hetkellä arviolta noin 450 Ferraria, joista osa on rekisteröimättömiä tai kilpakäytössä. Lisäksi tänä vuonna parikymmentä uutta tulokasta saaneella Suomen Ferrari Club ry:llä on yli 200 jäsentä, mikä viittaa siihen, että Ferrarin omistajia on tätäkin enemmän.
Vuosittain Ferrarin tehtaalta, 20 kilometrin päässä Enzo Ferrarin kotikaupungista Modenasta sijaitsevasta Maranellosta lähtee maailmalle noin 8 000 uutta kaunotarta. Suomeen niistä päätyy muutamia kymmeniä.
Puuvillan aukiolla mustaa menopeliään esitteli myös Suomen Ferrari klubin varapuheenjohtaja Kari Lehto Espoosta. Kuva: Vesa-Pekka Järvelä
Suurin osa ihmisistä voi vain kuvitella miltä Ferrarin omistaminen tuntuu. Kari Lehto tietää tunteen. Espoolaisella on allaan jo seitsemäs Ferrari. Se on vuosimallia 2009.
– Onhan se kieltämättä kallis kärry hankkia, mutta toisaalta upea ajaa ja omistaa. Ensimmäiseni ostin 20 vuotta sitten, tämä musta kaunotar on jo seitsemäs. Se alkuaikojen suurin hehku on jo hieman hiipunut, mutta kun kevät koittaa niin kyllä se into sieltä taas nousee, vihjaa Lehto.
Yksi Lehdon mieleenpainuvimmista ajokokemuksista osui Norjan vuoristoteille.
– Tunne oli mahtava, kun kiertelimme Nordic Meetingin merkeissä 150 auton voimin keskellä lumisia maisemia. Aurinko paistoi, T-paidassa tarkeni ja tielläkin pysyttiin, kun asfaltti oli kuiva, kertoo Lehto.