Ukrainalla ja Suomella yllättäviäkin yhteneväisyyksiä
Maxim Fedorovin uusi tietokirja sisältää mielenkiintoisia faktoja ja yksityiskohtia.
Maarit Kautto
Ukrainan sodan raportoijana tunnetuksi tullut Ylen pitkäaikainen ulkomaankirjeenvaihtaja ja kirjailija Maxim Fedorov vierailee 17. syyskuuta kello 18–19 Porin kaupunginkirjastossa kertomassa kolmannesta Ukrainaa käsittelevästä tietokirjastaan. Fedorov tarkastelee uudessa kirjassaan kahden maan, Suomen ja Ukrainan, yllättäviäkin yhteneväisyyksiä.
– Ajatus tästä kirjasta kyti vähitellen, koska huomasin jatkuvasti pieniä jyväsiä Suomen ja Ukrainan kahdenvälisistä suhteista. Kun edellisellä kirjakiertueellani kävin Oulussa korona-aikaan, sain tietää, että Oulun ystävyyskaupunki on Odessa. Helsingissä löysin Kruununhaasta Ukrainan ensimmäisestä suurlähetystöstä kertovan muistolaatan. Kiovassa huomasin, että siellä on Tampereenkatu ja jopa katukylttejä suomeksi. Kun aloin kaivaa lisätietoja, kävi ilmi, että yhteneväisyyksiä on niin paljon, että niistä riittää kokonaiseksi kirjaksi. Lopulta jouduin jopa karsimaan aineistoa, Fedorov hymyilee ja jatkaa:
– Jos tarkastellaan Suomen ja Ukrainan suhteita vapaussotien aikana 1918–1922, niin siitäkin riittäisi kokonaiseksi itsenäiseksi kirjaksi. Periaatteessa Suomella ja Ukrainalla oli sama kohtalo, hiukan eri edellytykset, mutta molemmat maat taistelivat vapaudesta ja itsenäistyivät. Molempia maita auttoi Saksa. Ukrainalle itsenäisyyden aika jäi tosin lyhyeksi, kun taas Suomi itsenäistyi pysyvästi.
Fedorovin kirjassa on paljon mielenkiintoisia yksityiskohtia ja faktoja.
– Esimerkiksi sellainen, että ukrainalaisten ulkomailla toimivalla järjestöllä oli jatkosodan aikan Suomessa oma lähettiläs, jonka tavoitteena oli levittää tietoa Ukrainan aidosta historiasta, vapaustaistelusta ja maantieteestä, ei Neuvostoliiton keksimästä. Ukraina oli tuolloin osa Neuvostoliittoa, mutta oli paljon ukrainalaisia, joille Neuvostoliitto oli samanlainen vihollinen kuin Suomelle ja he halusivat auttaa ja jopa muodostaa Suomessa ukrainalaisia sotilasyksiköitä. Siihen asti ei päästy, mutta ainakin siitä neuvoteltiin.
Nykyiselle Ukrainan sodalle Fedorov ei näe lähitulevaisuudessa loppua.
– Selvästikään Venäjä ei halua sodan loppuvan, ainakaan ilman Ukrainan alistamista. Ukraina taas ei ole valmis antautumaan, ei ehkä edes silloin jos Yhdysvaltain tuki loppuisi kokonaan.
– Putinin ja Trumpin neuvottelut ovat alusta alkaen olleet teatteria Trumpin hyväksi. Aitoja rauhanneuvotteluja ei ole missään vaiheessa ollut. Vaikka solmittaisiin tulitauko, se ei tarkoita sellaista pysyvää, kestävää rauhaa, josta Ukraina on koko ajan puhunut.
Suomi ja Euroopan maat voivat elää rauhassa niin kauan kuin Venäjä sotii Ukrainassa.
– Siksi Euroopan intresseissä onkin auttaa Ukrainaa, Fedorov huomauttaa ja jatkaa:
– Hybridisodan uhka on kuitenkin koko ajan olemassa. Kaikki myös puhuvat, että jos Ukraina kaatuu, seuraava hyökkäyksen kohde ovat Baltian maat. Se, tottakai, olisi iso uhka myös Suomelle.
Kiovassa asuvan Fedorovin kirjeenvaihtajan työ on enimmäkseen yksinäistä tietojen penkomista ja ihmisten kanssa keskustelemista. Jos jotain tapahtuu tai joku Suomesta saapuu vierailulle, mennään paikalle.
Fedorovin arkinen elämä ei eroa tavallisen kiovalaisen elämästä. Mutta pelottaako siellä sodan keskellä koskaan?
– Ei oikeastaan pelota, minusta se olisi epärehellistä ukrainalaisia kohtaan, koska olen kuitenkin paljon paremmassa asemassa kuin he. Minun ei ole pakko olla siellä, vaan saan poistua halutessani maasta. Ystävien puolesta pelottaa kyllä.
– Maasta poistuisin silloin, jos Kiovaan tehtäisiin hyökkäysyritys, mutta sellaista ei nyt ole näköpiirissä. Ilmaiskuja tulee varmasti myöhemminkin, mutta en usko maahyökkäykseen, sillä sitä olisi vaikea toteuttaa huomaamatta.
Tällä hetkellä Fedorov on lomalla Tsekeissä. Sen jälkeen hän aloittaa Suomen kiertueen uuden kirjansa tiimoilta. Ukrainaan hänen on tarkoitus palata joulukuussa.
