Ja­ni­ta Vir­ta­nen / STT

Ar­vi­ol­ta usei­ta mil­joo­nia lin­tu­ja kuo­lee Suo­mes­sa vuo­sit­tain ik­ku­noi­hin tör­mää­mi­sen ta­kia, sa­noo Bird­Li­fe Suo­men suo­je­lu­a­si­an­tun­ti­ja ja lin­tu­at­las­koor­di­naat­to­ri Aa­po Sal­me­la.

Suo­mes­sa on tut­kit­tu vä­hän sitä, kuin­ka pal­jon lin­tu­ja kuo­lee ik­ku­noi­hin tör­mää­mi­sen ta­kia, jo­ten ar­vio on suun­taa an­ta­va. Eri­tyi­ses­ti muut­to­lin­nut ovat alt­tii­ta tör­mäyk­sil­le, mut­ta ik­ku­noi­hin tör­mää­vät kai­ken­lai­set lin­nut. Sal­me­lan mu­kaan ra­ken­nus­ten ym­pä­ris­tös­sä py­sy­väs­ti elä­vät lin­nut op­pi­vat pa­rem­min hah­mot­ta­maan ym­pä­ris­tön­sä ik­ku­noi­ta ja si­ten myös vält­tä­mään nii­tä.

– Myös nuo­rem­mat lin­nut tör­mää­vät ik­ku­noi­hin van­hem­pia lin­tu­ja to­den­nä­köi­sem­min, sil­lä ne ei­vät ole vie­lä yh­tä tai­ta­via len­tä­mään, Sal­me­la ku­vai­lee.

SEY Suo­men eläin­suo­je­lun asi­an­tun­ti­ja Son­ja Blom ar­vi­oi lin­tu­jen ik­ku­noi­hin tör­mää­mi­sen li­sään­ty­neen en­ti­ses­tään, kun mo­nis­sa uu­sis­sa ra­ken­nuk­sis­sa on suo­sit­tu ai­em­paa suu­rem­pia ik­ku­noi­ta. Blo­min mu­kaan eri­tyi­sen suu­ri ris­ki lin­nuil­le ovat koko sei­nän ko­koi­set ik­ku­nat sekä sel­lai­set kul­mat, jois­sa ik­ku­na jat­kuu mo­lem­min puo­lin. Lin­nut voi­vat luul­la, et­tä täl­lai­ses­ta kul­mas­ta saa len­net­tyä läpi.

Blom us­koo tör­mäyk­siä ta­pah­tu­van eni­ten vi­he­ra­lu­eil­la, jois­sa puus­to hei­jas­tuu ik­ku­nas­ta, sil­lä lin­tu­jen on vai­kea erot­taa hei­jas­tus­ta oi­ke­as­ta mai­se­mas­ta.

– Lin­nut kui­ten­kin tör­mäi­le­vät kai­ken­lais­ten alu­ei­den ja ra­ken­nus­ten ik­ku­noi­hin – oli sit­ten kyse kes­kus­tas­sa si­jait­se­vas­ta suu­res­ta la­si­ra­ken­nuk­ses­ta tai ai­van ta­val­li­ses­ta ker­ros­ta­los­ta tai oma­ko­ti­ta­los­ta.

Lin­tu­jen ik­ku­noi­hin tör­mää­mis­tä voi pyr­kiä es­tä­mään vä­hen­tä­mäl­lä ik­ku­nan lä­pi­nä­ky­vyyt­tä ja hei­jas­ta­vuut­ta, neu­voo Aa­po Sal­me­la.

– Kai­ken­lai­sis­ta ver­hois­ta ja sä­le­kaih­ti­mis­ta on apua, ja yk­si vink­ki on myös se, et­tä kan­nat­taa jät­tää ik­ku­nat pe­se­mät­tä. Kun ik­ku­nois­sa on enem­män li­kaa, lin­nut hah­mot­ta­vat ne pa­rem­min.

Sal­me­lan mu­kaan mark­ki­noil­la on ny­ky­ään ik­ku­noi­ta ja ik­ku­na­kal­vo­ja ja -teip­pe­jä, joil­la voi es­tää lin­tu­jen ik­ku­noi­hin tör­mää­mis­tä. Yk­si vaih­to­eh­to on esi­mer­kik­si uv-ku­vi­oin­ti, jota ih­mis­sil­mä ei ero­ta, mut­ta jon­ka lin­nut nä­ke­vät. Sal­me­la huo­maut­taa, et­tä hel­poin­ta ja hal­vin­ta on huo­mi­oi­da asia jo uu­den ra­ken­nuk­sen suun­nit­te­lu­vai­hees­sa kar­si­mal­la ik­ku­na­pin­taa ja lä­pi­nä­ky­viä ik­ku­na­kul­mia.

Son­ja Blom ker­too, et­tä Hel­sin­gin kau­pun­ki jul­kai­si al­ku­vuo­des­ta Lin­tu­tur­val­li­nen ra­ken­ta­mi­nen -oh­jeen, jos­ta löy­tyy li­sää vink­ke­jä.

– Jos ra­ken­nus on jo ole­mas­sa, lin­tu­jen ik­ku­noi­hin tör­mäyk­siä voi pyr­kiä es­tä­mään myös esi­mer­kik­si hauk­kaik­ku­na­tar­roil­la tai lait­ta­mal­la ik­ku­nan eteen nä­kö­es­teek­si jo­tain ke­vyt­tä ja liik­ku­vaa, jol­loin lin­tu ei vält­tä­mät­tä va­lit­se tätä len­to­reit­tiä. Ko­ke­muk­set tar­ro­jen toi­mi­vuu­des­ta ovat kui­ten­kin ris­ti­rii­tai­sia, Blom sa­noo.

Blom muis­tut­taa, et­tä jo­kai­sel­la suo­ma­lai­sel­la on lain mu­kaan vel­vol­li­suus aut­taa luon­non­va­rai­sia eläi­miä, eli tör­mäyk­sen sat­tu­es­sa tu­li­si seu­ra­ta ti­lan­net­ta ja toi­mia sen edel­lyt­tä­mäl­lä ta­val­la. Jos lin­tu sel­vi­ää tör­mäyk­ses­tä elos­sa, mut­ta ei pian len­nä omil­le teil­leen tai on nä­ky­väs­ti louk­kaan­tu­nut, tu­li­si ol­la yh­tey­des­sä esi­mer­kik­si SEY Suo­men eläin­suo­je­lun luon­non­va­rais­ten eläin­ten hoi­ta­jaan.

– On tär­ke­ää muis­taa myös, et­tä kuol­leel­ta vai­kut­ta­vaa lin­tua ei saa hau­da­ta en­nen kuin sen ruu­mis on jäy­kis­ty­nyt, sil­lä usein ik­ku­noi­hin tör­män­neet lin­nut voi­vat vai­kut­taa kuol­leil­ta en­nen kuin vir­ko­a­vat.

Yleis­tä on myös se, et­tä lin­nut tör­mää­vät, pö­ker­ty­vät, vir­ko­a­vat ja läh­te­vät len­toon, mut­ta kuo­le­vat myö­hem­min vam­moi­hin­sa.

Ik­ku­nat ei­vät ole ai­noa lin­tu­ja uh­kaa­va vaa­ra suo­ma­lais­ten pi­ha­pii­reis­sä. Mer­kit­tä­vin uh­ka on ul­ko­na va­paa­na liik­ku­vat lem­mi­kit, var­sin­kin kis­sat. Esi­mer­kik­si Tu­run yli­o­pis­ton vuo­den 2015 tut­ki­muk­sen mu­kaan kis­sat tap­pa­vat Suo­mes­sa vuo­sit­tain noin 1,8 mil­joo­naa lin­tua, ker­too Sal­me­la.

– Tämä ar­vio on ala­kant­tiin, sil­lä tut­ki­mus pe­rus­tui sii­hen, kuin­ka pal­jon kis­sat tuo­vat tap­pa­mi­aan lin­tu­ja ko­tiin näy­til­le, mut­ta ei­vät­hän ne kaik­kia tuo, vaan tap­pa­vat nii­tä myös muu­al­la. Kis­so­ja ei tu­li­si pääs­tää va­paa­na luon­toon. Se on tär­ke­ää myös kis­so­jen oman tur­val­li­suu­den nä­kö­kul­mas­ta, Sal­me­la sa­noo.

Sal­me­la muis­tut­taa, et­tä pui­den kaa­dot ja pen­saik­ko­jen rai­vauk­set tu­li­si teh­dä lin­tu­jen pe­si­mä­a­jan ul­ko­puo­lel­la, sil­lä pe­si­mä­ai­ka­na toi­min­ta hy­vin to­den­nä­köi­ses­ti häi­rit­see pe­si­mis­tä ja tu­ho­aa pe­siä. Lin­tu­jen pe­si­mä­ai­ka ajoit­tuu huh­ti­kuun alus­ta hei­nä­kuun lop­puun.

Moni suo­jaa esi­mer­kik­si mar­ja­pen­sai­taan lin­nuil­ta eri­lai­sil­la kei­noil­la. Blom huo­maut­taa, et­tä var­sin­kin muo­vi­set ver­kot ja ai­dat ovat lin­nuil­le vaa­ral­li­sia, sil­lä lin­nut jää­vät her­käs­ti kiin­ni nii­hin.

– Kaik­kien luon­no­ne­läin­ten nä­kö­kul­mas­ta piha oli­si hyvä säi­lyt­tää mah­dol­li­sim­man luon­non­ti­lai­se­na, Blom to­te­aa.