Pau­lii­na Vil­pak­ka

Ei­no Grön saa­puu Sa­ta­kun­nan me­rel­li­siin mai­se­miin: Hän esiin­tyy Lu­vi­al­la Ra­vin­to­la Bar­Pur­jees­sa 22. elo­kuu­ta. Ar­tis­ti ker­too, et­tä Lu­vi­al­la on ai­na ol­lut mu­ka­va mei­nin­ki ja pal­jon tut­tu­ja. Vuo­sien var­rel­la hän on tans­sit­ta­nut Lai­ta­ka­rin la­val­la ja pi­tä­nyt Lu­vi­al­la ai­ka­naan kirk­ko­kon­ser­tin­kin. Sel­lai­nen­kin link­ki paik­ka­kun­nal­le löy­tyy, et­tä Kal­jaa­si Iha­nan ra­ken­nus­vai­heen vas­taa­va mes­ta­ri Is­mo Lil­ja oli kau­an sit­ten, 50-lu­vun lo­pul­la Grö­nin bän­dis­sä rum­pa­li­na.

Meri on Re­po­saa­ren kas­va­til­le ra­kas ele­ment­ti. Vie­lä joi­tain vuo­sia sit­ten Grön omis­ti Re­po­saa­res­ta hu­vi­lan. Es­poon ko­dis­ta oli kui­ten­kin mon­ta sa­taa ki­lo­met­riä ly­hy­em­pi mat­ka Han­gos­sa si­jait­se­vaan ke­sä­paik­kaan kuin Re­po­saa­reen, jo­ten lo­pul­ta Grön myi hu­vi­lan­sa pois.

– Asuin kui­ten­kin jo Han­gon­tien var­res­sa, niin se oli sem­moi­nen luon­nol­li­nen rat­kai­su. Vä­hän se kyl­lä kor­ven­si sii­nä kun sitä myin, mut­ta kaik­kea ei voi pi­tää, Grön sa­noo.

Re­po­saa­res­sa hän vie­rai­lee edel­leen ai­na, kun vain on vä­hän­kin Po­rin suun­nal­la. Sil­loin hän käy syö­mäs­sä ka­la­ra­vin­to­las­sa ja heit­tä­mäs­sä huul­ta ran­ta­kah­vi­las­sa tut­tu­jen kans­sa.

– Ja muis­te­le­mas­sa nii­tä ra­sa­vil­li-ai­ko­ja. Kato on käy­nyt, mut­ta vie­lä­kin on jäl­jel­lä sen ai­kai­sia ka­ve­rei­ta.

Grö­nin mu­siik­kiu­ra läh­ti ai­koi­naan liik­keel­le Re­po­saa­res­ta.

– 1950-lu­vun lo­pul­la aloi­tet­tiin Teu­vo Naar­ma­lan kans­sa. Hän oli ha­nu­ris­ti ja toi­mi myö­hem­min kuo­ron­joh­ta­ja­na Po­ris­sa. Kun siir­ryin Po­riin, al­koi yh­teis­työ Jou­ko Kuu­se­lan bän­din kans­sa. Vuon­na 1958 voi­tin Suo­men Is­kel­mä­lau­lu­mes­ta­ruus­kil­pai­lus­sa sar­jan ja sain jo sit­ten teh­dä le­vyn­kin. Sii­tä al­koi se Suo­men kier­tä­mi­nen ja le­vy­jen teko.

Tänä ke­sä­nä yli 600 ää­nit­teen pit­kä kaa­ri sai jat­ku­moa, kun Grön jul­kai­si pa­rin vuo­den tau­on jäl­keen ju­han­nuk­se­na uu­den sing­len Sau­na­vals­si. Jul­kai­sua odot­taa myös yk­si ar­gen­tii­na­lais­tyy­li­nen tan­go.

– Täs­sä on tul­lut käy­tyä le­vy­tys­s­tu­di­os­sa taas. On ol­lut tosi kiva muis­tel­la sitä, kun ai­ka­naan har­va­sen viik­ko tuli ol­tua stu­di­os­sa.

Sau­na­vals­si on Grö­nin sa­no­jen mu­kaan lep­poi­sa vals­si, jos­sa on ren­to, ke­säi­nen tun­nel­ma. Hän tun­nus­taa ole­van­sa kova sau­na­mies it­se­kin. Jon­kin ai­kaa Grön on kui­ten­kin jou­tu­nut ole­maan il­man ran­ta­sau­naa. Han­gon ke­sä­pai­kas­sa ta­pah­tui vii­me ke­sä­nä niin, et­tä sa­la­ma sy­tyt­ti sau­nan säh­kö­kaa­pin tu­leen ja koko sau­na pa­loi. Tänä ke­sä­nä on ra­ken­net­tu uut­ta sau­naa ja se on jo viit­tä vail­le val­mis.

– Sau­na­vals­si liit­tyi sii­hen ta­val­laan, kos­ka se tuli sil­loin, kun oli sau­na muu­ten­kin mie­les­sä. Niin­pä otin sen heti vas­taan.

Grö­nin tu­lee käy­tyä mö­kil­lä tä­män täs­tä. Me­ren ran­nal­la on ai­na myös mu­ka­va tuu­len­vi­re, vaik­ka ke­lit ovat ol­leet tänä ke­sä­nä hel­tei­set. Grön ei kui­ten­kaan ko­vin äk­kiä hel­let­tä säi­käh­dä, sil­lä hän viet­ti vuo­sien ajan pit­kiä ajan­jak­so­ja Flo­ri­das­sa. Siel­lä on tal­vi­kau­del­la­kin 20-30 as­tet­ta läm­min­tä ja il­ma on kos­te­aa. Seu­raa­vak­si Grön ai­koo käy­dä Flo­ri­das­sa taas lo­ka­kuus­sa. Asun­toa hä­nel­lä ei siel­lä enää ole, mut­ta ys­tä­vät ma­joit­ta­vat. Ai­ka ku­luu gol­fin ja keik­kai­lun mer­keis­sä.

86-vuo­ti­as Grön jak­saa edel­leen ah­ke­ras­ti keik­kail­la. Ku­lu­nee­na ke­sä­nä­kin jopa 2-3 ker­taa vii­kos­sa.

– On ol­lut ky­syn­tää, Grön to­te­aa.

Mu­siik­ki ja ys­tä­vät ovat asi­oi­ta, jot­ka tuo­vat hä­nen elä­mään­sä täl­lä het­kel­lä iloa.

– Ja tot­ta kai ko­ti­seu­dul­la käy­mi­nen ai­na pi­ris­tää, Grön sa­noo.