Kuurankukan ja muiden laulujen tarinat vievät Porin kävelykadun varrelle
Elokuvien ja televisiotöiden jälkeen laulaja ja lauluntekijä Timo Koivusalo palaa innoissaan konserttilavalle.
Mikko Peltola
Monen elokuvan ja televisio-ohjelman jälkeen on saattanut jo unohtua, että Timo Koivusalo on myös ahkera lauluntekijä. Takana on satoja lauluja, joita ovat levyttäneet muun muassa Vesa-Matti Loiri, Nina Tapio, Anneli Saaristo, Jore Marjaranta, Kake Randelin ja Rainer Friman.
Kaikki alkoi Lattomeren lapsuudenkodista, jossa soi aina radio.
– Siellä kuulin ne 1960- ja 1970-luvun laulut. Popit, iskelmät ja vanhempi tanssimusiikki painuivat pienen miehen mieleen niin syvälle, että osaan yhä sen ajan laulut ulkoa. Siitä oli hyötyä, kun tie vei myöhemmin viihdyttäjäksi kansan pariin.
Koivusalon harrastus ja tavaramerkki on suomen kielen kanssa leikittely. Sen takana on aktiivinen lukuharrastus.
– Jo lapsena tykästyin Eino Leinon ja V.A. Koskenniemen runoihin. Ne olivat tarkkaan runomittaan kirjoitettuja. Sieltä varmasti juontaa halu kirjoittaa laulut riimeihin ja tavuiltaan kohdalleen, niin että sanat vastaavat tarkasti nuottikuvaa.
– Vanhat mestarit, kuten Reino Helismaa ja Vexi Salmi, ovat olleet esikuvia suomen kielen laululyriikassa. On tiedettävä, mitä haluaa kertoa ja sitten pitää huolen, että mies kuljettaa riimiä eikä riimi miestä, kuten Jukka Virtanen on osuvasti sanonut.
Parhaiten Koivusalon lauluista muistetaan jättihitiksi noussut Kuurankukka. Se syntyi 1990- luvun alussa silloisessa asunnossa Yrjönkadulla, Porin kauppahallia vastapäätä.
– Joskus laulun valmistuminen vie aikaa. Kuurankukka oli toista maata. Otin kotona kitaran kouraan ja katselin ihmisiä alhaalla kävelykadulla. Mieleen tuli lapsuuden kotitalon ikkunoissa pakkasella kukkineet kuurankukat ja ajattelin että kas, niistä kertovaa laulua ei ole. Otin soinnun, D-mollin ja laulu alkoi luoda itse itseään. Se oli uskomaton tunne. Se syntyi todella nopeasti, kuin olisin vain soittanut sen läpi itselleni.
– Kuurankukka oli kerrasta valmis sanoja ja säveltä myöten, sillä poikkeuksella levytettyyn versioon, että se oli tempoltaan hitaampi. Kuulin sen korvissani rautavaaramaisen äänen paatoksella laulamana: Turhaan, aivan turhaan…
– Kun sitten Joel Hallikainen levytti sen, päätettiin sovittaa siitä vauhdikkaampi ja iskelmällisempi versio. Se oli hyvä päätös, sillä lopputulos oli lähes 180 000 myytyä levyä.
Kuurankukka-kappale ja Tuttu juttu -shown syntyivät 1990-luvun alussa Koivusalon silloisessa asunnossa Yrjönkadulla, Porin kauppahallia vastapäätä. Koti sijaitsi talon ylimmässä kerroksessa.
Timo Koivusalo
Timo Koivusalon lauluntekijän kyvyt huomasi myös legendaarinen musiikkituottaja Jaakko Salo, joka halusi kiinnittää uuden tekijän Musiikki-Fazerin artistiksi.
– Jaakko Salon puhelinsoitto 90-luvun alussa oli unelmien täyttymys. Hänen ajatuksensa oli tehdä LP-levy Pekko Aikamiespojalle ja sen jälkeen Timo Koivusalolle. Vaikka olin revetä riemusta, niin laitoin ehdoksi, että myös kaverini Joel Hallikainen otetaan Fazerin talliin. Aika itsevarmaa touhua nuorelta mieheltä, Koivusalo muistelee.
Tärkein vaikuttaja Koivusalolle musiikissa oli Jaakko Salo. Hänen kanssaan tehtiin yhteistyötä myös tulevissa elokuvissa.
– Jaakko Salo muun muassa sovitti säveltämäni musiikin Pori Sinfoniettalle elokuvaan Pekko ja Unissakävelijä. Hän myös johti orkesteria, kun musiikkia taltioitiin Porissa.
Jaakko Salo tilasi Koivusalolta laulun Fazerin uusia joululauluja sisältävälle levylle.
– Kehittelin Joulurauhaa -nimisen kappaleen sanoja ja melodiaa kotona Yrjönkadulla, kun nukutin poikaani Severiä. Kun kappale sitten aikanaan soi radiossa, niin Severi, joka oli oppinut puhumaan, kertoi, että tämä on se laulu, jota lauloit minulle iltaisin. Aika liikuttavaa, että se oli jäänyt hänen tajuntaansa jo silloin, kun ei vielä osannut puhua.
