Maa­rit Ant­ti­la

Zag­ros Ma­nuc­ha­rin näyt­te­ly Me­dya ja Ley­la ni­voo yh­teen kah­den Suo­mes­sa asu­van kur­di­nai­sen elä­män­ta­ri­nat. Po­rin tai­de­mu­se­os­sa esil­lä ole­vat ins­tal­laa­ti­ot ja ly­hy­te­lo­ku­vat nos­ta­vat esiin lap­suus­muis­to­ja, ko­din kai­puu­ta ja sel­viy­ty­mi­sen eri sä­vy­jä.

Te­ok­set he­rät­tä­vät voi­mak­kai­ta tun­tei­ta näyt­te­lyn pää­hen­ki­löis­sä, Lei­la Ab­dul­ka­de­ris­sa ja Me­dya Oth­ma­nis­sa, jot­ka vie­rai­li­vat näyt­te­lys­sä ava­jais­vii­kon­lop­pu­na. Hel­sin­gis­sä asu­vat nai­set ovat avan­neet tai­tei­li­jal­le hen­ki­lö­koh­tai­sia muis­to­jaan: per­he­al­bu­mei­ta, ru­no­ja, kou­lu­kir­jo­ja ja kou­lu­ka­ve­rei­den jää­hy­väis­kir­jei­tä.

Syy­ri­a­lais­taus­tai­nen Me­dya Oth­man pa­ke­ni so­taa ai­kui­se­na vuon­na 2004 ja on asu­nut Suo­mes­sa jo 20 vuot­ta. Näyt­te­lys­sä hä­nen ta­ri­nan­sa pa­laa lap­suu­den mai­se­miin.

– Ikä­vöin edel­leen paik­kaan, jos­sa kas­voin. Meil­lä oli iso per­he, kuu­si tyt­töä ja kah­dek­san poi­kaa. Ko­to­na kävi pal­jon vie­rai­ta ja meil­lä oli usein juh­lia, Oth­man muis­taa.

Esil­lä ole­vat re­pa­lei­set kir­jat ker­to­vat ajas­ta, jol­loin ne piti pii­lot­taa maan al­le. Ins­tal­laa­ti­os­sa on myös Oth­ma­nin kur­din kie­lel­lä kir­joit­ta­mia ru­no­ja. Par­hail­laan hän kir­joit­taa kir­jaa.

Lei­la Ab­dul­ka­der oli 13-vuo­ti­as läh­ties­sään sa­la­kul­jet­ta­jien mu­ka­na pa­ko­mat­kal­le si­sa­rus­ten­sa kans­sa. Äi­ti jäi Kur­dis­ta­niin. Lei­la pää­tyi Ruot­siin, jos­sa hän vart­tui ai­kui­sek­si. Suo­meen hän tuli myö­hem­min avi­o­lii­ton vuok­si.

– Elä­mä­ni on ol­lut sekä vai­ke­aa et­tä hy­vää. Olen elos­sa, mut­ta en tun­ne kuu­lu­va­ni tän­ne vie­lä­kään, 26 vuo­den jäl­keen, Ab­dul­ka­der sa­noo.

Po­rin tai­de­mu­se­on näyt­te­ly jat­kaa Ma­nuc­ha­rin ai­em­paa te­os­ta Mää­rän­pää, joka kä­sit­te­li kur­di­pa­ko­lais­ten ko­ke­muk­sia. So­tat­rau­ma on ol­lut tai­tei­li­jal­le kes­kei­nen tee­ma jo ku­va­tai­de­a­ka­te­mi­an opin­nois­ta läh­tien. Ira­kin Kur­dis­ta­nis­sa syn­ty­nyt Ma­nuc­har on it­se­kin so­ta­pa­ko­lai­nen, joka saa­pui Suo­meen ne­li­vuo­ti­aa­na. Hän ku­vaa Po­ris­sa esil­lä ole­van näyt­te­ly­ko­ko­nai­suu­den syn­tyä pit­käk­si ja herk­kyyt­tä vaa­ti­vak­si pro­ses­sik­si.

– Hie­no­va­rai­sen lin­jan löy­ty­mi­seen on ol­ta­va ai­kaa. Tar­koi­tuk­se­ni ei ole käyt­tää ih­mis­ten ki­pua ma­te­ri­aa­li­na, hän sa­noo.

Ma­nuc­har työs­ken­te­lee tii­viis­sä yh­teis­työs­sä ku­vat­ta­vien­sa kans­sa. Hä­nel­le on tär­ke­ää, et­tä he ei­vät näyt­te­lys­sä näyt­täy­dy vain pa­ko­lai­si­na ja trau­mo­jen kan­ta­ji­na, vaan it­se­näi­si­nä toi­mi­joi­na ja sel­viy­ty­ji­nä, jot­ka osal­lis­tu­vat omien muo­to­ku­vien­sa ra­ken­ta­mi­seen. Lä­hes­ty­mis­ta­pa on lä­hel­lä yh­tei­sö­tai­det­ta.

– Maa­han­muut­ta­ja­nai­sil­la on laa­ja kir­jo ko­ke­muk­sia, jot­ka jää­vät hel­pos­ti pi­men­toon. Näyt­te­ly an­taa heil­le ää­nen ja te­kee hei­dät nä­ky­vik­si. Sa­mal­la jo­kai­nen näyt­te­ly­kä­vi­jä voi käy­dä di­a­lo­gia oman men­nei­syy­ten­sä kans­sa.

Ma­nuc­ha­ria pu­hut­te­le­vat Ab­dul­ka­de­rin ja Oth­ma­nin ta­ri­nois­sa eri­tyi­ses­ti sel­viy­ty­mi­nen, si­suk­kuus ja herk­kyys.

Ma­nuc­ha­rin te­ok­sis­sa pu­nai­nen lan­ka on lap­suus. Hä­nen mie­les­tään sii­tä ei vie­lä tie­de­tä riit­tä­väs­ti.

– Ha­lu­an ym­mär­tää, mi­ten lap­suus muo­vaa ai­kui­suut­ta, mi­ten haa­voit­tu­va lap­sen psyy­ke on ja mil­lä ta­voin lap­suu­den pe­lot vai­kut­ta­vat mei­hin, tii­viis­ti tut­ki­joi­den kans­sa työs­ken­te­le­vä tai­tei­li­ja sa­noo.

Tai­tei­li­ja työs­tää par­hail­laan lap­suut­ta kä­sit­te­le­vän draa­ma­e­lo­ku­van kä­si­kir­joi­tus­ta ja ai­koo myös oh­ja­ta elo­ku­van. Elo­ku­van tuot­taa Mika Ri­ta­lah­ti.

Ma­nuc­har te­kee yh­des­sä puo­li­son­sa, kir­jai­li­ja Lee­na Park­ki­sen kans­sa myös las­ten ku­va­kir­jo­ja. Kä­py­ko­lo-sar­jan vii­mei­nen osa il­mes­tyy tänä vuon­na. Kir­jo­jen yti­mes­sä ovat uu­det ti­lan­teet, näh­dyk­si tu­le­mi­nen ja tun­ne­ä­lyn vah­vis­ta­mi­nen. Sar­jaa var­ten te­ki­jät ovat luo­neet va­lo­ku­vin to­teu­te­tun nuk­ke­ko­ti­maa­il­man. Kir­joi­hin liit­ty­vät työ­pa­jat ovat ol­leet suo­sit­tu­ja myös ai­kuis­ten kes­kuu­des­sa, ja Po­rin tai­de­mu­se­os­sa pää­see as­kar­te­le­maan mi­ni­a­tyy­re­jä 21.3.