Sote-valiokunta sai urakkansa valmiiksi – poisti kiistellyn rajauksen vammaispalveluihin
Anni Keski-Heikkilä / STT
Eduskunnan ruuhkaantunut sosiaali- ja terveysvaliokunta sai tiistaina pitkän budjettilakiurakkansa valmiiksi, kun mietintö vammaispalvelulaista valmistui. Tämä tarkoittaa, että valtion ensi vuoden budjetti voidaan saada ainakin lähes ajallaan valmiiksi.
Valiokunta ehdotti vammaispalvelulakiin merkittävää muutosta hallituksen esitykseen nähden. Mietinnössä laista on poistettu kiistaa aiheuttanut, elämänvaihetta koskeva rajaus.
Alun perin hallitus esitti, että laissa tarkoitettuja erityispalveluita järjestettäisiin vammaiselle henkilölle vain, jos hänen välttämätön avun ja tuen tarpeensa poikkeaa siitä, mikä on henkilön elämänvaiheessa tavanomainen tarve. Tätä rajausta ei nyt tulekaan.
Valiokunnan puheenjohtajan Krista Kiurun (sd.) mukaan kyse oli perustuslaillisista ongelmista. Vielä viime viikon tiistaina Kiuru totesi, että vammaispalvelulaista ei tämän vuoksi saada mietintöä budjettilakien aikataulussa. Hallituspuolueet kuitenkin päätyivät rajauksen poistoon. STT:n tietojen mukaan on mahdollista, että rajaus yritettäisiin tehdä myöhemmin uudella hallituksen esityksellä.
Vammaispalvelulaki oli viimeinen budjettilaki, jonka valiokunta käsitteli ensi vuoden budjettiin. Osa muista budjettilaeista, kuten alkoholin kotiinkuljetus, päätettiin viime viikolla irrottaa budjetista ja käsitellä loppuun istuntotauon jälkeen.
Elämänvaiherajauksen poisto lisää niiden ihmisten määrää, jotka voivat saada laissa tarkoitettuja erityispalveluita. Tämä lisää myös esityksen kustannuksia.
Vielä tiistaina alkuillasta lisäkustannukset eivät kuitenkaan vielä olleet julkisia, sillä mietintöä ei ollut ehditty julkistaa. Puheenjohtaja Kiurukaan ei niitä kertonut. STT:n tietojen mukaan kyse on kymmenistä miljoonista euroista.
Loppuvaiheessa valiokunta keskusteli juuri esityksen kustannusvaikutuksista. Kiurun mukaan erilaisia arvioita on ollut esillä paljon, ja tästä olisi pitänyt saada vielä lisätietoja.
– Jos aikaa olisi ollut enemmän, totta kai valiokunta olisi tilannut myöskin tästä erilaiset arviot siitä, että mikä se todellinen kustannustaso voi olla, Kiuru sanoi toimittajille eduskunnassa.
Kiurun mukaan myös se on herättänyt kysymyksiä, onko lakiesitys toteuttamassa YK:n vammaissopimuksen määritelmää vammaisuudesta.
Mietintö valmistui pitkän kokousrupeaman tuloksena. Maanantaina valiokunta kokousti noin 17 tunnin ajan, ja kokous venyi kello yhteen asti yöllä.
Kiuru sanoi aamupäivällä toimittajille olevansa ylpeä siitä, että valiokunta on selvinnyt sille asetetusta taakasta. Kiuru nosti esiin, että valiokuntaan tuli syksyn aikana käsiteltäväksi 27 hallituksen esitystä. Hän kaipasi ymmärrystä valiokunnan jäsenille.
– Toivoisin myöskin, että joku ymmärtää, että me olemme työskennelleet – taitaa tässä nyt tulla ainakin kahdeksan viikkoa – ylikorostuneilla aikatauluilla, joissa edustajat ovat laittaneet kaiken henkilökohtaisen elämänsä sivuun, jotta tämä uskomaton mälli, joka tänne hallituksesta on tullut, saataisiin ylipäätään käsiteltyä. Minä pidän sitä jo täysin kohtuuttomana, että ajateltaisiin, että tämä olisi millään tavalla normaalia, Kiuru sanoi.
Kansanedustaja Martin Paasi (kok.) pahoittelee huonoa käytöstään sosiaali- ja terveysvaliokunnassa, mutta kiistää huutamisen tai uhkaavan käytöksen. Valiokunnan puheenjohtaja Kiuru sanoo huomauttaneensa Paasia tämän käytöksestä useita kertoja.
Paasin käytös nousi tiistaina keskusteluun, kun Helsingin Sanomat ja Ilta-Sanomat uutisoivat osan valiokunnan jäsenistä pitäneen Paasin käyttäytymistä kokoustauolla uhkaavana. Paasin kerrottiin myös huutaneen oppositiolle, ettei heidän kannoillaan ole merkitystä.
Paasi kiistää STT:lle huutamisen ja sen, että hänen käytöksensä olisi ollut uhkaavaa.
– Ei todellakaan. Tässä nyt oikeasti tehdään aikamoisesta kärpäsestä härkästä, ihan vilpittömästi. Pahoittelen sitä huonoa käytöstä, mitä siinä on ollut. Se harmittaa todella isosti.
Hänen mukaansa uhkaavana pidetyssä tilanteessa kokoustauolla oli kyse väärinkäsityksestä, ja hän halusi tuolloin nimenomaan sovitella aiempaa tilannetta. Huutamisen hän sanoo liittyneen isompaan kokonaisuuteen.
– Kyse on lähinnä siitä, että kun on 17 tuntia istunut kokouksessa, niin on päässyt tunteet vähän hermostumaan. Ja kun painaa päälle se, että on ilmeistä, että toisinaan siellä todella viivytetään asioiden käsittelyä, Paasi sanoo.
Valiokunnan puheenjohtaja Kiuru sanoi huomauttaneensa Paasia itsenäisyyspäivän aattona sopimattomasta käyttäytymisestä. Tämä tapahtui kokouksen aikana, ei tauolla.
Kiurun mukaan asia liittyi siihen, että varajäsenet ovat voineet seurata valiokunnan kokouksia niin sanotusti kuunteluoppilaina sivupenkiltä. Puheoikeus on vain pöydän ympärillä istuvilla edustajilla.
– Sivupenkiltä huutelu ja osallistuminen ovat sellaisia mahdottomuuksia, joita me emme voi valiokunnassa sallia.
Kiurun mukaan hän joutui puuttumaan järjestyshäiriöön useita kertoja peräkkäin.
– Kerrasta pitäisi jokaisen aikuisen uskoa.
Kokoustauon tapahtumiin on Kiurun mukaan myös kiinnitetty valiokunnassa huomiota, mutta niistä puheenjohtajalla tai valiokuntaneuvoksella ei ole vastaavaa oikeutta antaa huomautusta.
Kiuru lisäsi olevansa Paasin kanssa eri mieltä tämän lausunnoista turhien minuuttien käyttämisestä.
– Myös edustaja Paasi omalta osaltaan käytti valiokunnan aikaa merkittävästi tämän epäsopivan käyttäytymisen punnintaan.
Valiokunnan varapuheenjohtaja Mia Laiho (kok.) ei kommentoinut asiaa kysyttäessä.
