Hallituksen leikkaukset ja arjen heikentäminen antavat nostetta vaihtoehdolle, uskovat vasemmistoliiton puheenjohtajaehdokkaat
Nina Törnudd / STT
Hallituksen leikkaukset ja ihmisten arkeen kohdistuvat heikennykset on mahdollista kanavoida ääniksi vasemmistoliitolle ja sen vahvuudeksi, arvioi puolueen puheenjohtajaehdokas, kansanedustaja Minja Koskela.
Koskela sanoi puolueen puheenjohtajatentissä, että kun valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) sanoi budjettiriihen jälkeen talouskurin olevan "uusi normaali", se kertoo siitä, ettei Purra itsekään usko hallituksen kasvutavoitteisiin.
– Jos leikkaaminen on uusi normaali, se tarkoittaa sitä, että kasvua ei tule ja hallituksen kasvutoimet ovat tyhjää puhetta, Koskela tuomitsi.
Toinen puheenjohtajuutta tavoitteleva kansanedustaja Laura Meriluoto peräsi puolueelle vahvempaa kenttää ruohonjuuritasolla ja enemmän näkyviä kasvoja eri puolilta maata.
– Meillä on ollut äärettömän hyvä puheenjohtaja Li Andersson. Mutta ollaan ehkä vähän turhankin paljon luotettu siihen, että hänen suosionsa vie meitä eteenpäin ja kannattelee, Meriluoto sanoi.
Anderssonin äänivyöry eurovaaleissa veti europarlamenttiin kolme edustajaa, ja samaan aikaan vasemmistoliitto on vetänyt riveihinsä noin 4 000 uutta jäsentä.
Meriluoto arvosteli myös hallituksen talouspolitiikkaa ja arvioi, että velkapelon lietsominen on oikeiston tietoinen strategia, jolla halutaan pelotella ihmisiä talouskuri- ja leikkauspolitiikan kannalle.
– He näkevät julkisen sektorin ja sen palvelut taakkana ja kulueränä, josta pitää leikata mahdollisimman paljon, jotta saadaan siirrettyä rahaa hyvätuloisten ja isojen yritysten omistajien taskuun, Meriluoto sanoi.
Aluevaltuutettu Gashaw Bibani oli vähällä tulla myös valituksi europarlamenttiin ja tavoittelee nyt kolmantena ehdokkaana puheenjohtajuutta. Bibani katsoi, että vasemmistoliiton pitäisi nykyistä enemmän nostaa esille keskiluokan tarpeita.
– Me voisimme myös puhutella niitä kannattajia, jotka eivät välttämättä perinteisesti kannata vasemmistoliittoa. Meidän tulee huomioida myös heidän tarpeensa ja osoittaa, miksi vasemmistoliitto on aidosti reilumpi vaihtoehto kaikille, Bibani sanoi.
Bibani peräsi keskusteluun myös avoimempaa käsittelyä maahanmuuttoon liittyvistä ilmiöistä ja ongelmista.
Ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa käsiteltäessä Koskela sanoi, että presidentti Alexander Stubbin esille tuoma arvopohjainen realismi on hänestä epämääräinen käsite. Hän peräsi enemmän kriittistä keskustelua, jota olisi pitänyt käydä muun muassa Gazan tilanteesta ja Yhdysvaltojen kanssa solmitusta DCA-sopimuksesta.
Meriluodon mukaan julkisessa keskustelussa näkyy usein se, että Nato-kritiikki leimataan perusteetta Venäjä-mielisyydeksi.
– Arvopohjainen realismi vaikuttaisi tällä hetkellä tarkoittavan sitä, että valikoiden toteutetaan meidän arvoja ulko- ja turvallisuuspolitiikassa. Kaksoisstandardit näkyvät esimerkiksi siinä, että me kykenemme tuomitsemaan Venäjän toimet Ukrainassa, mutta emme kykene tuomitsemaan palestiinalaisten kansanmurhaa, Meriluoto sanoi.
Bibani totesi, ettei itse kannattanut Natoon liittymistä.
– Tulen sellaisesta maasta, joka on kärsinyt paljon Naton pommitusten alla. Ajatus, että Nato on pelkkä puolustusliitto, ei pidä paikkaansa, Bibani sanoi.
Bibani on kertonut tulleensa Suomeen 1995 sotapakolaisena Irakin Kurdistanista.
