Tuo­mas Hop­pu

Jää­pal­lon MM-ki­sat jär­jes­te­tään mies­ten osal­ta nyt 42. ker­ran ja nai­sil­la­kin ki­sat ovat nel­jän­net­tois­ta. Vaik­ka ko­ti­ki­sat ovat pa­ria nais­pe­laa­jaa lu­kuun ot­ta­mat­ta ny­ky­pol­vel­le täy­sin uu­si ko­ke­mus, voi­daan oi­ke­as­taan sa­noa ki­so­jen pa­lan­neen al­ku­läh­teil­leen. Kaut­ta ai­kain en­sim­mäi­set mies­ten MM-ki­sat kun pi­det­tiin Hel­sin­gis­sä 1957 ja nais­ten ki­sat Lap­peen­ran­nas­sa 2004.

MM-ki­sat saa­tiin alul­le, kun Poh­jois­maat ja Neu­vos­to­liit­to pää­si­vät yk­si­mie­li­syy­teen la­jin sään­nöis­tä. Huo­mat­ta­vin muu­tos kos­ki lai­to­jen käyt­töö­not­toa Poh­jois­mais­sa. En­sim­mäi­set MM-ki­sat Hel­sin­gis­sä 1957 oli­vat suu­ri me­nes­tys. Suo­mi sai kun­ni­an jär­jes­tää en­sim­mäi­set ki­sat, kos­ka la­jia hal­lin­noi­nut Suo­men Pal­lo­liit­to viet­ti 50-vuo­tis­juh­li­aan. Rat­kai­suot­te­lua Suo­men ja Neu­vos­to­lii­ton vä­lil­lä to­dis­ti 14 369 mak­sa­nut­ta kat­so­jaa, ja pai­kan pääl­lä ki­so­ja seu­ra­si myös pre­si­dent­ti Kek­ko­nen. Suo­mi hä­vi­si itä­naa­pu­ril­le 6–1, mut­ta sai ho­pe­aa.

MM-ki­sa­ru­let­ti pyö­ri pit­kään vuo­rol­laan kus­sa­kin osal­lis­tu­ja­maas­sa. Kun mu­ka­na oli­vat Suo­men li­säk­si Nor­ja, Ruot­si ja Neu­vos­to­liit­to, joka toi­nen vuo­si pi­de­tyt kil­pai­lut tu­li­vat Suo­meen aluk­si kah­dek­san vuo­den vä­lein. To­sin vuon­na 1959 ki­so­ja ei pe­lat­tu, jo­ten seu­raa­vat ki­sat Suo­mi jär­jes­ti 1967. Tuol­loin Suo­mi oli ää­rim­mäi­sen lä­hel­lä MM-kul­taa. Kai­ken on kat­sot­tu kul­mi­noi­tu­neen yh­teen ti­lan­tee­seen, jos­sa Neu­vos­to­liit­to-ot­te­lus­sa pal­lo pomp­pa­si jää­kim­pa­lees­ta jää­hän heit­täy­ty­neen maa­li­vah­tim­me Lars Näs­ma­nin yli ja vie­ri maa­liin.

Seu­raa­vat ki­sat Suo­mes­sa pe­lat­tiin 1975 ja 1983. Ko­ti­ki­sat 1991 jäi­vät his­to­ri­aan en­nen kaik­kea Kal­li­on ken­tän yl­lät­tä­väs­tä su­la­mi­ses­ta kes­ken Ruot­si-ot­te­lun. Tuon su­rul­li­sen ta­pauk­sen jäl­keen kaik­ki ot­te­lut käy­tiin isol­la Ou­lun­ky­län ken­täl­lä, jon­ka kat­sot­tiin suo­si­neen enem­män Ruot­sia ja Neu­vos­to­liit­toa. Suo­men Jää­pal­lo­lii­ton sil­loi­nen pu­heen­joh­ta­ja C-G. Fo­gel­berg oli elä­män­sä lop­puun saak­ka van­kas­ti sitä miel­tä, et­tä Kal­li­on ken­tän su­la­mi­sen ta­ka­na oli sa­bo­taa­si.

MM-ki­sat oli­vat jat­ku­vas­ti Neu­vos­to­lii­ton/Ve­nä­jän sekä Ruot­sin hei­niä, ei­vät­kä Ou­lu/Haa­pa­ran­nan ki­sat 2001 muut­ta­neet ku­vi­o­ta. Suo­men kan­nal­ta oli kui­ten­kin on­ni, et­tä MM-ki­sat pää­tet­tiin vuo­des­ta 2004 al­ka­en pe­la­ta jo­ka­vuo­ti­si­na. Heti 2004 rä­väh­ti. Ny­kyi­nen pää­val­men­ta­jam­me Ari Ho­lo­pai­nen is­ki vä­lie­ris­sä kaik­ki Suo­men maa­lit, kun Ve­nä­jä kaa­tui 4–3. Fi­naa­lis­sa Suo­mi oli jo 4–1 tap­pi­ol­la Ruot­sia vas­taan, mut­ta nou­si var­si­nai­sel­la ajal­la ta­soi­hin 4–4:ään. Yh­den nois­ta maa­leis­ta is­ki kul­ma­lyön­nis­tä edel­leen Ban­dy­lii­gas­sa esiin­ty­vä po­ri­lai­nen Vil­le Aal­to­nen. Jat­ko­a­jal­la Sami Laak­ko­nen vii­meis­te­li po­ri­lais­läh­töi­sen Timo Ok­sa­sen pit­käs­tä syö­tös­tä Suo­men voit­to­maa­lin. Se on tois­tai­sek­si jää­nyt Suo­men ai­no­ak­si MM-kul­lak­si.

MM-kultaa 2004 voittaneessa joukkueessa pelasi neljä porilaista. Lappeenrannassa otetussa kuvassa he ovat eturivissä Timo Aaltonen (12), Janne Väkiparta (10), Jarno Väkiparta (14) ja Ville Aaltonen (3). Oikealla MM-joukkueen oululainen kapteeni Samuli Niskanen. Kuva Narukerän arkisto.

Ko­ti­ki­so­ja ei mies­ten puo­lel­la ole pe­lat­tu vuo­den 2001 jäl­keen. Nai­sis­sa sen si­jaan on pe­lat­tu Lap­peen­ran­nas­sa vuo­si­na 2004 ja 2014. En­sim­mäis­ten ki­so­jen ai­kaan Suo­mes­sa ei edes pe­lat­tu nais­ten sar­jaa, sil­lä nais­jää­pal­lo oli ui­nah­ta­nut 1990-lu­vul­la. Ko­ke­nut jää­pal­lo­mies Sep­po Jolk­ko­nen kui­ten­kin ha­lu­si Suo­men mu­kaan ja ko­ko­si ki­sa­jouk­ku­een ai­em­min mu­ka­na ol­leis­ta nais­pe­laa­jis­ta. Han­na Tee­ri­jo­en ja ex-po­ri­lai­sen Mis­ka Su­vek­sen täh­dit­tä­mä Suo­mi yl­si ki­sois­sa hie­nos­ti MM-prons­sil­le. MM-kul­taan ei­vät nai­set ole kos­kaan yl­tä­neet, sil­lä Ruot­si ja Ve­nä­jä ovat ai­na ol­leet Suo­men edel­lä, vii­me vuo­si­na va­li­tet­ta­van usein myös Nor­ja ja USA.

Mies­ten MM-kul­taa ovat vuo­sien saa­tos­sa juh­li­neet Ruot­si ja Neu­vos­to­liit­to 14 ker­taa. Ve­nä­jäl­lä on 12 mes­ta­ruut­ta ja Suo­mel­le yk­si. Nai­sis­sa Ruot­sil­la on 13 MM-kul­taa ja Ve­nä­jäl­lä yk­si.