Yri­tys­tu­kia on help­po lu­va­ta, mut­ta ää­rim­mäi­sen vai­kea pur­kaa. Vä­li­ai­kai­set­kin tuet tah­to­vat muut­tua py­sy­vik­si. Syy­nä on po­liit­ti­sen roh­keu­den puu­te. Val­ta­o­sa asi­an­tun­ti­jois­ta ker­too vuo­des­ta toi­seen, et­tä eten­kin säi­lyt­tä­vät tuet jopa hi­das­ta­vat ta­lous­kas­vua ja vää­ris­tä­vät ra­ken­tei­ta. Yleen­sä po­liit­ti­sia pää­tök­siä pe­rus­teel­laan juu­ri asi­an­tun­ti­ja­lau­sun­noil­la, jo­ten luu­li­si nii­den roh­kai­se­van pää­tök­siin. Mut­ta ei. Po­liit­ti­sia pää­tök­sen­te­ki­jöi­tä pe­lot­ta­vat lob­ba­rien kau­hu­ku­vat, joil­ta he jul­ki­suu­des­sa esit­tä­vät: työt­tö­myyt­tä, yri­tys­ten ulos­li­pu­tus­ta ja ties mitä.

Myös po­lii­ti­koil­la on omat suo­sik­ki­tu­en­saa­jat. Rkp:n puo­lus­taa hen­keen ja ve­reen va­rus­ta­moil­le ja­et­ta­via tu­kia, kes­kus­ta taas pi­tää kak­sin kä­sin kiin­ni maa­ta­lou­den tu­ki­pa­ke­teis­ta. Ko­koo­mus ha­lua, et­tä UPM:n kal­tai­set suu­ry­ri­tyk­set saa­vat ener­gi­a­ve­roi­hin­sa sa­to­jen mil­joo­nien vuo­sit­tai­set huo­jen­nuk­set.

Kyse ei ole val­ti­on­ta­lou­den kan­nal­ta pie­nes­tä asi­as­ta. Päin­vas­toin. Suo­ria tuki ja­e­taan vuo­sit­tain mil­jar­din ver­ran. Kun sit­ten las­ke­tan mu­kaan ve­ro­huo­jen­nuk­set, nou­see sum­ma kah­dek­saan mil­jar­diin eu­roon.

Jos kuun­nel­tai­siin puh­taas­ti asi­an­tun­ti­joi­ta, suo­ria tu­kia lei­kat­tai­siin ran­kal­la kä­del­lä ja muu­tet­tai­siin tuo­te­ke­hi­tyk­seen, tut­ki­muk­seen ja in­no­vaa­ti­oi­hin.

Suo­mes­sa on har­vi­nai­sen pal­jon lu­paa­via star­tup-yri­tyk­siä, jot­ka ke­hit­tä­vät en­sim­mäi­siä tuot­tei­taan. Tyy­pil­lis­tä niil­le on voi­mak­kaa­seen kas­vuun pyr­ki­mi­nen muun mu­as­sa skaa­lau­tu­mi­sen avul­la. Te­ol­li­suu­des­sa on niin ikään pal­jon uu­sia kas­vu­ha­kui­sia yri­tyk­siä, jot­ka yh­dis­tä­vät di­gi­taa­li­suut­ta ja muu­ta kor­ke­aa tek­no­lo­gi­aa tuot­tei­siin, joi­ta muun mu­as­sa sai­raa­lat käyt­tä­vät.

Täl­lai­sia yri­tyk­siä oli­si jär­ke­vä tu­kea sa­moin kuin te­ol­li­suu­sy­ri­tys­ten kor­va­mer­kit­ty­jä uu­dis­tu­mis­hank­kei­ta.

Ei ole sat­tu­maa, et­tä suo­ma­lai­nen te­ol­li­suus uu­dis­tuu lii­an hi­taas­ti mark­ki­noi­den tar­pei­siin näh­den. Kun esi­mer­kik­si met­sä­te­ol­li­suu­des­sa jo 1990-lu­vun alus­sa näh­tiin in­for­maa­ti­on siir­ty­mi­nen pa­pe­ril­le pai­ne­tus­ta di­gi­taa­li­siin ym­pä­ris­töi­hin, met­sä­te­ol­li­suus os­ti li­sää pa­pe­ri­teh­tai­ta ul­ko­mail­ta. Puut­tui roh­keut­ta ja kan­nus­ta­vuut­ta muut­taa tuo­tan­to­suun­tia. Yh­te­nä vai­kut­ti­me­na oli­vat var­mas­ti vä­lil­li­set yri­tys­tu­et.

Yri­tys­tu­kien voi­ma­kas leik­kaa­mi­nen ei pidä ol­la it­sei­sar­vo, mut­ta nii­den uu­si koh­den­ta­mi­nen on. Jos tuet tuot­ta­vat uut­ta, ai­kai­sem­paa kan­nat­ta­vam­paa te­ke­mis­tä ja mak­sa­vat pit­käl­lä ai­ka­vä­lil­lä it­se it­sen­sä, niin mikä et­tei.

Pau­li Uu­si-Kil­po­nen

Pää­toi­mit­ta­ja