Moni hal­li­tuk­sen si­nän­sä hyvä pää­tös ei toi­mi odo­te­tus­ti. Esi­mer­kik­si ve­ro­a­len­nuk­set koh­dis­tu­vat enem­mäk­seen sii­hen ryh­mään, jol­la ei ole tar­ve ku­lut­taa enem­pää kuin en­nen. Ve­ro­na­len­nuk­set al­ka­vat ai­dos­ti tun­tua vas­ta 9 000 eroa ja yli an­sait­se­vil­la. Täl­lai­sia tu­lo­ja an­sait­se­vien sa­to­jen eu­ro­jen ve­ro­na­len­nuk­set kuu­kau­des­sa me­ne­vät joko vel­ko­jen mak­suun, osak­kei­siin tai si­joi­tus­ra­has­toi­hin.

Ne, joi­den tu­lot jää­vät kuu­kau­des­sa kuu­teen ton­nin tai al­le, ve­ro­a­len­nus on lä­hin­nä kos­meet­ti­nen. Jos ote­taan huo­mi­oon työt­tö­myys­va­kuu­tus­mak­sun ko­ro­tus ja ay-jä­sen­mak­sun ve­ro­vä­hen­ny­soi­keu­den pois­to, su­laa ve­ro­na­len­nus ko­ko­naan tai kor­kein­taan kymp­pei­hin vuo­des­sa.

Suu­rin ku­lu­tus­tar­ve löy­tyy lap­si­per­heis­tä, osa-ai­ka­työ­tä te­ke­vis­tä, opis­ke­li­jois­ta ja yleen­sä­kin vä­hä­va­rai­sis­ta, jois­ta mo­nen tu­lo­ta­so on pu­don­nut jopa sa­doil­la eu­roil­la kuu­kau­des­sa.

Opis­ke­li­joi­den tu­lo­ta­soa hei­ken­tää asun­to­tu­en muut­ta­mi­nen asun­to­li­säk­si. Opis­ke­li­joil­la oli­si mah­dol­li­suus teh­dä töi­tä enem­män ja pai­ka­ta si­ten ta­lout­taan. On­gel­ma on kui­ten­kin sii­nä, et­tä esi­mer­kik­si ra­vin­to­loi­den tar­jo­a­mat työ­mah­dol­li­suu­det ovat vä­hen­ty­neet. Ti­lan­ne on sama lä­hes kai­kil­la pal­ve­lu­a­loil­la.

Jo­tain lap­si­per­hei­den hei­ken­ty­nees­tä os­to­voi­mas­ta ker­too se, et­tä kaik­kien tu­kien leik­kaus­ten jäl­keen Suo­men lap­si­köy­hyys kas­vaa 27 000:lla.

Ot­ta­mat­ta kan­taa sii­hen, ovat­ko hal­li­tuk­sen te­ke­mät leik­kauk­set tai ve­ro­pää­tök­set oi­keu­den­mu­kai­sia tai koh­tuul­li­sia, niin os­to­voi­man li­sää­mi­sen kan­nal­ta ne ovat hai­tal­li­sia. Käy­dys­sä ta­lous­kes­kus­te­lus­sa si­vu­taan ai­van lii­an vä­hän ko­ti­mark­ki­noi­den vai­ku­tus­ta. Brut­to­kan­san­tuot­tees­ta se on noin 60 pro­sent­tia ja työl­li­syy­den kan­nal­ta oleel­li­sen tär­keä.

Suu­rin osa työ­pai­kois­ta syn­tyy ko­ti­mark­ki­noil­la. Eten­kin sil­loin, kun vien­ti ei vedä, ko­ros­tuu ko­ti­mai­sen ky­syn­nän mer­ki­tys työl­li­syy­des­sä.

On­ne­ton­ta on se, et­tei ra­ken­ta­mi­nen vedä ja jul­ki­nen ra­ken­ta­mi­nen­kin on tar­pee­seen näh­den vä­häis­tä. Yk­si ra­ken­nus­mies työl­lis­tää toi­sen tai jopa kol­man­nen pal­ve­lui­den puo­lel­la. Op­po­si­tio vaa­tii hal­li­tus­ta vauh­dit­ta­maan ra­ken­ta­mis­ta. Pi­tää kui­ten­kin muis­taa ne tu­han­net ja taas tu­han­net asun­not, jot­ka nyt ovat tyh­jil­lään alan yli­kuu­men­tu­neen ti­lan­teen ta­kia. Täs­tä ja ta­lou­den yleis­tä epä­var­muu­des­ta joh­tu­en hin­nat las­ke­vat no­pein­ta tah­tia Eu­roo­pas­sa. Mik­si os­tat nyt, kun huo­men­na asun­to voi ol­la jo hal­vem­pi.

Hy­vin vai­ke­aan jul­ki­sen ta­lou­den vel­kaan­tu­mi­son­gel­maan on mah­do­ton löy­tää no­pe­as­ti toi­mi­via lääk­kei­tä. Mi­ten sääs­tää jul­ki­sia me­no­ja ja sa­mal­la li­sä­tä os­to­voi­maa, kun ve­ro­a­len­nuk­set­kin liu­ku­vat vää­rään tu­lo­ryh­mään?

Pau­li Uu­si-Kil­po­nen

Pää­toi­mit­ta­ja