Uusi-Kilponen: Suomen sosiaali- ja terveysmenot alemmat kuin Ruotsissa
Suomessa on monissa yhteyksissä moitittu paisuneita sosiaali- ja terveysmenoja. Väitteet tehottomasta hallinnosta ja huonosti organisoidusta työstä eivät pidä paikkaansa esimerkiksi pohjoismaisessa vertailussa.
Kun Suomi käytti sosiaali- ja terveysmenoihin kansalaista kohti reilut 4 500 euroa vuonna 2023, niin Ruotsissa ja Norjassa vastaava luku on noin 7 500 euroa. Kaiken lisäksi Suomea rasittaa muita pohjoismaita enemmän epäsuotuisa ikärakenne. Suomi kansakuntana vanhenee Euroopan nopeinta tahtia.
Suomessa käytettiin vuonna 2022 sosiaali- ja terveysmenoihin 10 prosenttia bruttokansatuotteesta, kun Ruotsissa luku on lähes 11 prosenttia.
Vaikka Norjassa käytetään ko. menoihin selvästi enemmän rahaa kuin Suomessa kansalaista kohti, sosiaali- ja terveyskulujen osuus bkt:sta jäävät alle kahdeksan prosentin. Luku selittyy yksinkertaisesti Norjan yksityisen sektorin suuremmalla kasvulla suhteessa julkisen sektorin menoihin.
Suomen kohdalla tilanne on päinvastainen. Talous ei ole kasvanut sitten vuoden 2007 finanssikriisin, mutta kansalaisten ikääntyminen ja nyt nopeasti lisääntynyt työttömyys nostavat julkisia menoja. Muun muassa näiden syiden takia Suomi velkaantuu.
Suomen ikääntyminen näkyy vahvasti myös tilastoissa. 86,7 miljardin sosiaali- ja terveysmenoista ikääntymisen kulut ovat lähes 45 prosenttia eli 37,5 miljardia. Toiseksi suurin menoerä tulee sairausmenoista. Perhepolitiikan osuus tukineen on kymmenen prosenttia ko. menoista.
Kun puhutaan sosiaali- ja terveysmenojen kasvun hillitsemisestä, puhutaan usein siitä, miten hallintoa pitäisi tehostaa ja sen kustannuksia alentaa. Tehostamisen varaa toki on, mutta hallinnon tehostamisella ei ole suurta merkitystä kulusäästöihin. Hallinto nielee koko potista vain 1,5 prosenttia. Jos koko hallinto tekisi töitä ilman palkkaa, niin menot olisivat silti 85,5 miljardia!
Pauli Uusi-Kilponen
Päätoimittaja