Tasa-arvopyrkimyksiä ei pidä politisoida
Suomen hallitus on määrätietoisesti pyrkinyt edistämään tasa-arvoa. Se muun muassa lanseerasi heti hallitustaipaleen alussa rasismin vastaisen kampanjan. Nyt hallitus tuo myös kouluihin tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta lisäävän kehitysohjelman.
Erikoista tilanteessa on se, että hallitus saa oppositiolta enemmän tukea näille hankkeille kuin hallituksen sisältä. Erityisesti perussuomalaiset ovat pitäneet tällaisia kampanjoita turhanaikaisina. Myös kristillisten riveistä on johdonmukaisesti vastustettu sukupuolivähemmistöjen oikeuksien lisäämistä.
Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra laukoi, että koulussa pitäisi lopettaa pervoilu. Käsittämätön kommentti ministeriltä. Monet puolueen kansanedustajat ovat leimanneet tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta edistäviä hankkeita vihervasemmistolaiseksi hömpäksi.
Kyse ei ole ideologiasta, vaan ihmisarvon ja Suomen lakien kunnioittamisessa. Laissa todetaan, ettei ihmisiä saa syrjiä uskonnon, ihonvärin, etnisen taustan tai sukupuolisen suuntautumisen perusteella. Jo perusopetuksen opetussuunnitelmassa todetaan, että sen yhteiskunnallisena tehtävänä on edistää tasa-arvoa, yhdenvertaisuutta ja oikeudenmukaisuutta.
Niin hallituksen rasisminvastainen kampanja kuin koulujen tasa-arvoa lisäävä kehitysohjelma tulee tarpeeseen. Suomessa on tutkitusti todettu, että ihmisiä syrjitään työelämässä etnisen taustan perusteella. Se näkyy muun muassa siinä, että jos hakijalla on esimerkiksi arabimaihin viittaava nimi, häntä ei pääsääntöisesti päästetä edes työhaastatteluun. Myös työpaikoilla tapahtuu toistuvasti syrjintää.
Opettajilta tulevat viestit ympäri Suomea kertovat, miten kouluissa kuullaan toistuvasti rasistista huutelua, homoksi haukkumista ja tehdään jopa natsitervehdyksiä.
Suomalaisten asenteissa on valtavasti korjattavaa suhtautumisessa vähemmistöihin ja maahanmuuttajiin. Nyt opettajille annetaan työkaluja torjua rasismia, epätasa-arvoista kohtelua kuten myös tarkastella omia asenteita.
On anteeksiantamatonta vähätellä ongelmaa. Jos jo alakoulusta lähtien maahanmuuttajan lapsi saa toistuvasti kokea syrjintää ja nimittelyä, niin miten hän voi integroitua yhteiskuntaamme ja kokea olevansa sen täysivaltainen jäsen. Hyväksymättömyys ja syrjiminen kasvattavat nuorissa uhmaa ja kapinahenkeä, joilla voi myöhemmin olla arvaamattomia seurauksia.
Suomalaista yhteiskuntaa ei rakenneta vakaaksi ja tasa-arvoiseksi jakamalla Suomessa asuvat meihin ja heihin.
Pauli Uusi-Kilponen
Päätoimittaja