Lama-Suomessa leikattiin 17 miljardilla eurolla
Kun taloushätä on riittävän suuri, löytyy poliittisilta päättäjiltämme rohkeutta tehdä äärimmäisen kipeitä ratkaisuja hallituksen kokoonpanosta ja puolueväristä riippumatta.
1990-luvun lamat lääkkeet kuulostavat kovasti tutuilta. Säästöt kohdistuivat laajasti sosiaaliturvaan, lapsilisiin, opintotukeen, työttömyysturvaan ja maataloustukiin.
Tavoitteena oli taittaa valtiovelan räjähdysmäinen ja hallitsematon kasvu. Sama tavoite on nytkin, joskin aikajänne venyy tavoitteen saavuttamisessa paljon 1990-lukua pidemmälle.
Jälkiviisaana voi todeta, että Suomi hölmöili taloutensa kuralle valuuttojen vapauttamisella ja pankkien löyhällä luotonannolla. Pakkodevalvaatio ja markan kellutus palauttivat kilpailukyvyn, mutta julkinen talous sakkasi pahasti. Joka neljäs markka otettiin velaksi.
Virkamiehet laativat leikkuulistat. Raimo Sailas (sd.) teki työtä käskettyä. Nykyrahassa leikattiin noin kymmenen miljardia euroa (ostovoimalla korjattu luku) ja kansa kadulla kapinoi.
Alle nelikymppinen pääministeri Esko Aho (kesk.) oli elämänsä kovimmassa paikassa. Se sentään helpotti, että Sailaksen listasta tuli leikkausten synonyymi, vaikka poliitikoille kuului vastuu päätöksistä.
Kun valtaan nousi 1995 Paavo Lipposen (sd.) hallitus, heikompiosaisia kuritettiin yli seitsemän miljardin euron leikkauksilla. Lipponen runnoi läpi myös tupon, joka käytännössä merkitsi nollasopimuksia. Voiteluaineena käytettiin veronalennuksia. Se toimi.
Lipposen kaudella tapahtui kaikki se hyvä, mitä poliitikot voivat vain toivoa. Nokian ja ICT-huuman imussa Suomen talous kasvoi 4-6 prosenttia vuodessa, uusia työpaikkoja syntyi peräti 300 000! Suomesta tuli maailman kilpailukykyisin maa.
Kahdeksassa vuodessa julkinen velka käännettiin laskuun ja talous hurjaan kasvuun. Nyt Suomessa on eletty 18 vuotta nollakasvun aikaa. Silti ei ole reagoitu tilanteeseen oikeastaan millään tavalla kuin vasta viime aikoina.
Esko Aholla on asiasta hyvä määritelmä: Kun sammakon heittää kuumaan kattilaan, se pelästyy ja hyppää pois. Kun vesi kuumenee hiljalleen, sammakko ei huomaa lämpenemistä ja tulee lopulta keitetyksi.
Pauli Uusi-Kilponen
Päätoimittaja


