Talouden kasvuluvut ilahduttivat työministeri Matias Marttista
Suomessa talouden viimeksi julkistetut luvut yllättivät ekonomistit. Hurjimmat ennusteet lupaavat jopa kahden prosentin kasvua.
Pauli Uusi-Kilponen
Matias Marttinen viettää parhaillaan lomaa reissun päällä ja vastaa puhelimeen hyväntuulisena ja energisenä. Syykin selviää.
– Olen saanut viettää lomaa ja rentoutua hämmästyttävän hyvin. Mitä nyt uutisia pitää seurata ja sähköpostia availla, Marttinen muistuttaa.
Uutisista hän ilahtuukin silmin nähden.
– Nuo kasvulukemat ovat kyllä yllättävän kovia, ministeri laskee.
Valtiovarainministeriön mukaan ensimmäisellä vuosineljänneksellä kasvu oli jopa OECD-maiden nopeinta, eli 0,9 prosenttia vastaavasta ajasta viime vuonna. Toisen neljänneksen kasvuprosentti ensimmäisestä oli niin ikään 0,9 prosenttia.
Ekonomistien johtopäätösten mukaan Suomen talouskasvu voi yltää jopa kahteen prosenttiin kuluvana vuonna. Vastaavia ei ole nähty lähes kahteen vuosikymmeneen.
– Nyt pitää olla varovainen liian pitkälle menevien johtopäätösten kanssa, sanoo Marttinen.
Hän viittaa maailmantalouden epävarmuuksiin, muun muassa sotiin Iranissa ja Ukrainassa. Lisäksi Yhdysvaltojen turbulenttinen tullipolitiikka tuo omat epävarmuutensa talouteen.
Suomen taloudessa myönteinen kehitys näkyy laajalla rintamalla. Teollisuudessa nousu alkoi jo viime syksynä. Tilausten määrä kasvoi ilahduttavasti ja investoinnit lisääntyivät. Rakentamisessakin näkyy piristymistä. Osa tästä selittyy datakeskusinvestoinneilla. Niitä nousee ympäri Suomen kymmeniä ja samanmoinen määrä on suunnitteilla.
Matias Marttisen epäkiitollisiin tehtäviin kuuluu toistuvasti vastata siihen, miksi hallituskauden alussa luvatut satatuhatta uutta työpaikkaa ei toteudu. Vajaa vuosi on enää hallituskautta jäljellä ja pikemminkin luvut ovat rumentuneet kuin parantuneet.
Viimeksi työttömyysprosentiksi ilmoitettiin 11,4. Työllisten määrässä lasku on ollut vähäistä. Työllisiä on 75,8 prosenttia (15-74-vuotiaat).
Työttömien määrän suuri kasvu ei juuri johdu niinkään työpaikan menettäjistä vaan siitä, että työttömiksi työnhakijoiksi on ilmoittautunut paljon työvoiman ulkopuolella aiemmin olleita.
Hallituksen ideana on ollut muuttaa viimesijainen turva (toimeentulotuki) ensisijaiseksi eli työtä vailla olevan pitää ilmoittautua työttömäksi työnhakijaksi.
– Jos ja kun toivottavaa on, että talouden myönteinen kehitys jatkuu, niin ajanoloon tekijöitä tarvitaan lisää, jolloin luvut kaunistuvat, Marttinen sanoo.
Suomessa syntyperäisten suomalaisten osuus työvoimasta vähenee eläköitymisen takia. Jatkossa työvoiman kasvu on kokonaan ulkomaisen työvoiman varassa.
Hallitus on tehnyt lukusia toimia työn tarjoamisen ja vastaanottamisen helpottamiseksi.
Marttinen sanoo, että hänen ministeriönsä on nyt tehty kutakuinkin kaikki ne toimet, mitä sille on hallitusohjelmassa asetettu.
– Viimeisin uudistus koski työttömän opiskelua työttömyysturvalla esimerkiksi yliopistossa. Uudistus tuli voimaan heinäkuun alussa. Päätöksellä pyritään vähentämään byrokratiaa ja turhaa kyttäilyä, Marttinen muistuttaa.
Koko hallitukselle on ollut kiusallista se, että keskeiset lupaukset työllisyydestä ja taloudesta eivät ole toteutuneet. Marttinen pitää silti uudistuksia taloutta ja työllisyyttä edistävinä.
– Työmarkkinoilla tehdyt uudistukset näkyvät vasta vuosien päästä. Eikä yksikään toimi sinällään ratkaise työttömyysongelmaa, vaan kokonaisuus. Talouden pitää kasvaa, jolloin työvoimaa kysytään lisää, selvittää Marttinen.
Koulutuspoliittisilla uudistuksilla taas pyritään lisäämään vapaana olevan työvoiman osaamista niin, että työvoiman valmiudet vastaavat entistä paremmin kysyntään.


