Tui­ja Saa­ri­nen

Ke­sän pie­niä ilo­ja on le­vit­tää lat­ti­al­le aa­vis­tuk­sen män­ty­suo­val­ta tuok­su­vat puh­taat ma­tot. It­se ma­ton­pe­su­kin on ren­tout­ta­vaa puu­haa, ei­kä sel­kä­kään ra­si­tu, kun pe­see mat­ton­sa var­ta vas­ten maal­le ra­ken­ne­tul­la ma­ton­pe­su­pai­kal­la. Mikä tär­kein­tä, pe­su­ve­det ei­vät pää­se vie­mä­röin­nin an­si­os­ta kuor­mit­ta­maan ve­sis­tö­jä.

Vie­lä kui­ten­kin saat­taa tör­mä­tä sii­hen, et­tä mat­to­ja pes­tään mök­ki­lai­tu­ril­la.

– Pe­rin­ne elää mök­ki­ran­nois­sa. Ar­vi­o­ni kui­ten­kin on, et­tä mat­to­jen pe­se­mi­nen suo­raan me­res­sä, jär­ves­sä tai jo­es­sa on sel­väs­ti vä­hen­ty­nyt kui­van maan pe­su­paik­ko­jen ja it­se­pal­ve­lu­pe­su­loi­den myö­tä, to­te­aa Rau­man kau­pun­gin ym­pä­ris­tön­suo­je­lu­tar­kas­ta­ja Jo­a­kim Sjö­roos.

Ym­pä­ris­tön­suo­je­lu­lais­sa ei suo­raan kiel­le­tä mat­to­jen pe­sua ve­sis­töis­sä, mut­ta kiel­to tu­lee mut­kan kaut­ta eri­lai­sis­ta la­eis­ta ja mää­räyk­sis­tä.

– Ym­pä­ris­tön­suo­je­lu­lais­sa ei ole eril­lis­tä ”ma­ton­pe­su­py­kä­lää”, vaan lain läh­tö­koh­ta­na on ym­pä­ris­tön pi­laan­tu­mi­sen eh­käi­se­mi­nen. Rau­mal­la on voi­mas­sa ym­pä­ris­tön­suo­je­lu­mää­räys, jon­ka mu­kaan ran­ta-alu­eil­la jä­te­ve­det on imey­tet­tä­vä maa­han niin, et­tei­vät ne pää­dy ve­sis­töön. Ma­ton­pe­su­ve­si on har­maa­ta jä­te­vet­tä.

Kau­pun­gin si­vuil­la on in­foa Rau­man kau­pun­gin yl­lä­pi­tä­mis­tä ma­ton­pe­su­pai­kois­ta, ja siel­tä löy­tyy sel­keä suo­si­tus sii­tä, et­tä mat­to­ja ei tule pes­tä lai­tu­ril­la, jär­ves­sä, me­res­sä tai muis­sa­kaan ve­sis­töis­sä, jois­sa re­he­vöi­ty­mis­tä ai­heut­ta­vat pe­su­ai­neet pää­se­vät suo­raan ve­sis­töön. Pe­su­pai­koil­la, jot­ka ei­vät ole vie­mä­ri­ver­kon pii­ris­sä, on syy­tä kiin­nit­tää huo­mi­o­ta pe­su­ai­nei­den va­lin­taan ja suo­sia fos­faa­tit­to­mia ai­nei­ta.

Mi­ten vaa­ral­lis­ta sit­ten on muu­ta­man ma­ton pe­se­mi­nen mök­ki­ran­nas­sa?

– Jos pie­nen jär­ven ran­nas­sa on sata mök­kiä ja siel­lä kaik­ki pe­se­vät ihan vain muu­ta­man ma­ton, niin ko­ko­nais­vai­ku­tuk­sel­la on mer­ki­tys­tä. Tie­däm­me, et­tä luon­nos­sa ei mi­kään hä­viä, vaan kaik­ki löy­tyy jos­sain koh­taa edes­tä. Pie­nil­lä te­oil­la on vai­ku­tus­ta, to­te­aa Po­rin kau­pun­gin ym­pä­ris­tö- ja ter­veys­val­von­ta­yk­si­kön pääl­lik­kö Riik­ka Jo­ki­ai­nen.

Tuomoniemen matonpesupaikka on yksi kuudesta Rauman kaupungin ylläpitämästä matonpesupaikasta. Osaan altaista tulee merivesi, osaan vesijohtovesi.

Sjö­roos muis­tut­taa, et­tä pe­su­ai­neet ei­vät ole ai­noi­ta, jot­ka kuor­mit­ta­vat ma­ton­pe­sus­sa ve­sis­tö­jä.

– Mat­to­jen pe­su­ve­des­sä on myös kui­tu­ja, hiek­kaa, bak­tee­re­ja sekä or­gaa­nis­ta jä­tet­tä. Kei­no­kui­tuis­ten mat­to­jen pesu ai­heut­taa li­säk­si tar­pee­ton­ta mik­ro­muo­vien ja mah­dol­lis­ten pa­lo­nes­to­ai­nei­den pää­syä ve­sis­töi­hin.

Rau­mal­la on kuu­si kau­pun­gin yl­lä­pi­tä­mää ma­ton­pe­su­paik­kaa, Po­ris­sa kah­dek­san.

Jo­ki­ai­nen ei osaa sa­noa, kuin­ka yleis­tä mat­to­jen pesu suo­raan ve­sis­tös­sä on hä­nen alu­eel­laan.

– Toi­von, et­tei ku­kaan enää tee sel­lais­ta ai­na­kaan isom­mas­sa mit­ta­kaa­vas­sa. Jo­ten­kin tun­tuu, et­tä kai­kil­le oli­si jo nyt sel­vää, et­tä mitä hait­taa sii­tä on. On­han ai­hees­ta pu­hut­tu jo var­maan 30 vuot­ta.

Suo­ra­nais­ta kiel­toa ei Po­ris­sa­kaan ole.

– Täy­tyy luot­taa ih­mis­ten omaan ar­vos­te­lu­ky­kyyn. Ai­na ei vi­ra­no­mais­ta tar­vi­ta kiel­tä­mään asi­oi­ta.

Jo­ki­ai­nen poh­tii, jos­ko yk­si rat­kai­su voi­si ol­la asi­an huo­mi­oi­mi­nen ve­si­a­lu­een omis­ta­jan eli esi­mer­kik­si osa­kas­kun­nan toi­mes­ta.

– Vaik­ka sitä ei käy­tän­nös­sä vi­ral­li­ses­ti val­vot­tai­si, niin se oli­si sel­vä vies­ti asi­an tär­key­des­tä.

Ul­la-Riit­ta Yli­ta­lo pe­see Rau­man Tuo­mo­nie­men ma­ton­pe­su­pai­kal­la it­se teh­tyä rä­sy­mat­toa. Hän kiit­te­lee var­sin hy­vää ma­ton­pe­suil­maa: au­rin­ko pais­taa ja tuu­lee.

– Kun ma­tot kui­vu­vat no­pe­as­ti, nii­hin ei tule tunk­kais­ta ha­jua.

Yli­ta­lo kuu­luu Rau­man Mart­ta­yh­dis­tyk­seen, jo­ten ym­pä­ris­tö­a­si­at ovat tär­kei­tä jo sitä kaut­ta. Mat­to­jen pesu sitä var­ten ra­ken­ne­tul­la vie­mä­röi­dyl­lä ma­ton­pe­su­pai­kal­la on ar­jen ym­pä­ris­tö­te­ko.

Tuo­mo­nie­mes­sä on mah­dol­li­suus va­li­ta, pe­see­kö meri- vai ve­si­joh­to­ve­del­lä.

– Käy­tän ai­na me­ri­vet­tä, kos­ka sa­mal­la sääs­tyy ve­si­joh­to­vet­tä. Suo­lai­nen me­ri­ve­si on myös rä­sy­ma­toil­le hyvä, sil­lä sa­no­taan, et­tä se ei haa­lis­ta vä­re­jä.

Yleen­sä Yli­ta­lo pyr­kii käy­mään mat­to­pyy­kil­lä pari kol­me ker­taa ke­säs­sä, mie­lui­ten al­ku­ke­säs­tä, jol­loin yöt ovat kui­vem­pia.

– Jos on lu­vat­tu au­rin­kois­ta sää­tä, olen tääl­lä jo aa­mu­kuu­del­ta. Sil­loin ma­tot saat­ta­vat ol­la kui­via jo sa­ma­na il­ta­na.

Rau­man Mart­ta­yh­dis­tyk­sen pu­heen­joh­ta­ja Pir­jo Lai­ti­nen ker­too pe­se­vän­sä mat­to­jaan usein ker­ros­ta­lon­sa pe­su­tu­van lat­ti­al­la pit­kä­var­ti­sen har­jan kans­sa. Ma­tot kui­vu­vat kä­te­väs­ti pi­han ma­ton­kui­vaus­te­li­nees­sä. Toi­si­naan hän käy Ko­dis­jo­en ma­ton­pe­su­pai­kal­la, jon­ne tu­lee jär­vi­ve­si.

Mart­to­jen net­ti­si­vuil­la oh­jeis­te­taan hyö­dyn­tä­mään kun­tien maal­le ra­ken­net­tu­ja ma­ton­pe­su­paik­ko­ja. Jos mat­to­ja pe­see vaik­ka­pa mök­ki­ran­nas­sa, on tär­ke­ää jär­jes­tää pe­su­paik­ka niin, et­tä pe­su­ve­si va­luu esi­mer­kik­si nur­mi­kol­le, ei ve­sis­töön.

Lai­ti­sen omat ai­kui­set lap­set pe­se­vät mat­to­jaan kä­sin, mut­ta seu­raa­va su­ku­pol­vi on hä­nen mu­kaan­sa eri­lai­nen.

– Ny­ky­ään ei ih­mi­sil­lä ole it­se teh­ty­jä rä­sy­mat­to­ja, vaan ma­tot ovat enim­mäk­seen os­tet­tu­ja. Ma­te­ri­aa­lit ovat sel­lai­sia, et­tä ne on help­po pes­tä esi­mer­kik­si it­se­pal­ve­lu­pe­su­las­sa. Joi­den­kin mat­to­jen koh­dal­la riit­tää mai­ni­os­ti pelk­kä sään­nöl­li­nen imu­roin­ti ja mah­dol­lis­ten tah­ro­jen pois­to.