Mattopyykkiä vastuullisesti – mökkilaiturilla pesu on tuhoisaa vesistölle.
Rauman ja Porin kaupungin ylläpitämillä matonpesupaikoilla matot voi pestä ympäristöystävällisesti.
Tuija Saarinen
Kesän pieniä iloja on levittää lattialle aavistuksen mäntysuovalta tuoksuvat puhtaat matot. Itse matonpesukin on rentouttavaa puuhaa, eikä selkäkään rasitu, kun pesee mattonsa varta vasten maalle rakennetulla matonpesupaikalla. Mikä tärkeintä, pesuvedet eivät pääse viemäröinnin ansiosta kuormittamaan vesistöjä.
Vielä kuitenkin saattaa törmätä siihen, että mattoja pestään mökkilaiturilla.
– Perinne elää mökkirannoissa. Arvioni kuitenkin on, että mattojen peseminen suoraan meressä, järvessä tai joessa on selvästi vähentynyt kuivan maan pesupaikkojen ja itsepalvelupesuloiden myötä, toteaa Rauman kaupungin ympäristönsuojelutarkastaja Joakim Sjöroos.
Ympäristönsuojelulaissa ei suoraan kielletä mattojen pesua vesistöissä, mutta kielto tulee mutkan kautta erilaisista laeista ja määräyksistä.
– Ympäristönsuojelulaissa ei ole erillistä ”matonpesupykälää”, vaan lain lähtökohtana on ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen. Raumalla on voimassa ympäristönsuojelumääräys, jonka mukaan ranta-alueilla jätevedet on imeytettävä maahan niin, etteivät ne päädy vesistöön. Matonpesuvesi on harmaata jätevettä.
Kaupungin sivuilla on infoa Rauman kaupungin ylläpitämistä matonpesupaikoista, ja sieltä löytyy selkeä suositus siitä, että mattoja ei tule pestä laiturilla, järvessä, meressä tai muissakaan vesistöissä, joissa rehevöitymistä aiheuttavat pesuaineet pääsevät suoraan vesistöön. Pesupaikoilla, jotka eivät ole viemäriverkon piirissä, on syytä kiinnittää huomiota pesuaineiden valintaan ja suosia fosfaatittomia aineita.
Miten vaarallista sitten on muutaman maton peseminen mökkirannassa?
– Jos pienen järven rannassa on sata mökkiä ja siellä kaikki pesevät ihan vain muutaman maton, niin kokonaisvaikutuksella on merkitystä. Tiedämme, että luonnossa ei mikään häviä, vaan kaikki löytyy jossain kohtaa edestä. Pienillä teoilla on vaikutusta, toteaa Porin kaupungin ympäristö- ja terveysvalvontayksikön päällikkö Riikka Jokiainen.
Tuomoniemen matonpesupaikka on yksi kuudesta Rauman kaupungin ylläpitämästä matonpesupaikasta. Osaan altaista tulee merivesi, osaan vesijohtovesi.
Sjöroos muistuttaa, että pesuaineet eivät ole ainoita, jotka kuormittavat matonpesussa vesistöjä.
– Mattojen pesuvedessä on myös kuituja, hiekkaa, bakteereja sekä orgaanista jätettä. Keinokuituisten mattojen pesu aiheuttaa lisäksi tarpeetonta mikromuovien ja mahdollisten palonestoaineiden pääsyä vesistöihin.
Raumalla on kuusi kaupungin ylläpitämää matonpesupaikkaa, Porissa kahdeksan.
Jokiainen ei osaa sanoa, kuinka yleistä mattojen pesu suoraan vesistössä on hänen alueellaan.
– Toivon, ettei kukaan enää tee sellaista ainakaan isommassa mittakaavassa. Jotenkin tuntuu, että kaikille olisi jo nyt selvää, että mitä haittaa siitä on. Onhan aiheesta puhuttu jo varmaan 30 vuotta.
Suoranaista kieltoa ei Porissakaan ole.
– Täytyy luottaa ihmisten omaan arvostelukykyyn. Aina ei viranomaista tarvita kieltämään asioita.
Jokiainen pohtii, josko yksi ratkaisu voisi olla asian huomioiminen vesialueen omistajan eli esimerkiksi osakaskunnan toimesta.
– Vaikka sitä ei käytännössä virallisesti valvottaisi, niin se olisi selvä viesti asian tärkeydestä.
Ulla-Riitta Ylitalo pesee Rauman Tuomoniemen matonpesupaikalla itse tehtyä räsymattoa. Hän kiittelee varsin hyvää matonpesuilmaa: aurinko paistaa ja tuulee.
– Kun matot kuivuvat nopeasti, niihin ei tule tunkkaista hajua.
Ylitalo kuuluu Rauman Marttayhdistykseen, joten ympäristöasiat ovat tärkeitä jo sitä kautta. Mattojen pesu sitä varten rakennetulla viemäröidyllä matonpesupaikalla on arjen ympäristöteko.
Tuomoniemessä on mahdollisuus valita, peseekö meri- vai vesijohtovedellä.
– Käytän aina merivettä, koska samalla säästyy vesijohtovettä. Suolainen merivesi on myös räsymatoille hyvä, sillä sanotaan, että se ei haalista värejä.
Yleensä Ylitalo pyrkii käymään mattopyykillä pari kolme kertaa kesässä, mieluiten alkukesästä, jolloin yöt ovat kuivempia.
– Jos on luvattu aurinkoista säätä, olen täällä jo aamukuudelta. Silloin matot saattavat olla kuivia jo samana iltana.
Rauman Marttayhdistyksen puheenjohtaja Pirjo Laitinen kertoo pesevänsä mattojaan usein kerrostalonsa pesutuvan lattialla pitkävartisen harjan kanssa. Matot kuivuvat kätevästi pihan matonkuivaustelineessä. Toisinaan hän käy Kodisjoen matonpesupaikalla, jonne tulee järvivesi.
Marttojen nettisivuilla ohjeistetaan hyödyntämään kuntien maalle rakennettuja matonpesupaikkoja. Jos mattoja pesee vaikkapa mökkirannassa, on tärkeää järjestää pesupaikka niin, että pesuvesi valuu esimerkiksi nurmikolle, ei vesistöön.
Laitisen omat aikuiset lapset pesevät mattojaan käsin, mutta seuraava sukupolvi on hänen mukaansa erilainen.
– Nykyään ei ihmisillä ole itse tehtyjä räsymattoja, vaan matot ovat enimmäkseen ostettuja. Materiaalit ovat sellaisia, että ne on helppo pestä esimerkiksi itsepalvelupesulassa. Joidenkin mattojen kohdalla riittää mainiosti pelkkä säännöllinen imurointi ja mahdollisten tahrojen poisto.


