Bar Purjeessa puhaltavat ensi kesänä uudet tuulet – uusi omistaja raumalaisille tuttu
Ikoninen, Hans Välimäen tv-ohjelmastakin tuttu saaristolaisravintola Luvian Laitakarissa saa uuden omistajan, jolla on vankka kokemus ravintolatoiminnasta ja saaristomatkailusta.
Maarit Kautto
Bar Purjetta lähtee luotsaamaan raumalainen saaristomatkailuyrittäjä ja ravintoloitsija Teemu Knuutila. Knuutilan yritys West Coast Seaservice Oy, eli WCSS Oy on ostamassa Bar Purjeen liiketoiminnan ja kiinteistön ravintolaa pitkään pyörittäneeltä Päivi Grönroosilta/Cafe Logolta. Vuodesta 2018 saakka Bar Purjeen yrittäjänä toiminut Grönroos on jäämässä eläkkeelle.
Teemu Knuutilan mukaan kauppaa on käytännössä hierottu jo lokakuusta 2024 lähtien.
– Emme vielä tuolloin päässeet lopulliseen sopimukseen. Minulle oli kuitenkin jäänyt yksi Bar Purjeen asioita sisältävä mappi ja menin sitä palauttamaan Päiville. Jatkoimme keskustelua ja yhteisymmärrys syntyi lopulta, Knuutila summaa ja jatkaa:
– Kaupan sinetöi valmistuva kuntotutkimus.
– Päivi jää ensi kesänä vielä hetkeksi auttamaan Bar Purjeeseen. Hän jeesaa meitä alkuun ja pääsemään sisään ravintolan toimintaan. Sitten hän jää ansaituille eläkepäiville.
Bar Purje liittyy osaksi Knuutilan isännöimien ravintoloiden ja matkailuyritysten pitkää ketjua. WCSS Oy harjoittaa saaristomatkailua Raumalla ja Turussa. Knuutila luotsaa Raumalla Kylmäpihlajan majakkasaarta, Kuuskajaskaria sekä Vepsän ulkoilusaarta Turussa. WCSS:llä on Raumalla kaksi vesibussia, yksi lautta-alus ja Turussa yksi vesibussi sekä kaksi saaristolaivaa. Yritys pyörittää lisäksi Raumalla Gastrobar Wanhaa Krouvia, Vohvelikartanoa, Ravintola Savilaa ja Ravintola Pulua sekä Eurassa Kahvila Ruukin Sydäntä.
– Bar Purje tulee olemaan kesäravintoloistani ehdottomasti suurin. Se on myös ainoa, jonne pääsee aidosti sekä maitse että vesitse. Vesibussiliikennettä Raumalta Luvialle tai Luvian ja Porin välille ei kuitenkaan vielä toistaiseksi ole tulossa. Sen sijaan ryhdymme tarkkailemaan mahdollisuuksia rakentaa Laitakariin majoitustiloja, joita sinne on toivottu pitkään ja hartaasti, Knuutila paljastaa.
Bar Purjeen upea rakennus näkyy kauas. Ikoniseen saaristoravintolaan pääsee kätevästi sekä maitse että vesitse.
Suuria muutoksia Bar Purjeen toimintaan ei Knuutilan ensimmäisenä kesänä ole tulossa. Ravintola avataan toukokuussa.
– Katselemme mistä kaikkialta asiakkaat tulevat ja mietimme kehittämistarpeita. Tällä hetkellä Bar Purje käy kesän huippusesongin aikana jo kutakuinkin täysillä, joten paljoa enempää ei ole mahdollista toimintaa laajentaa. Yksi vaihtoehto on pidentää kautta, mutta fakta on se, että matkailijat vähenevät, kun koulut alkavat. Tilausravintolana kiinteistöä voidaan käyttää talvella, mutta koko talvea rakennusta ei kannata pitää lämpimänä.
WCSS:n matkailu- ja ravintolatoiminnan johtaja Stella Nordlund toteaa, että Bar Purjeella on jo toimivaksi todettu konsepti.
– Joitain päivityksiä tulee ruokalistaan, mutta melkolailla entisin eväin lähdemme liikkeelle. Bar Purjehan on todella suosittu kesäravintola, joten hyvää ei kannata liikaa ryhtyä heti muuttamaan. Toki otamme palautetta vastaan ja pyrimme kehittämään palveluita asiakkaiden toiveiden mukaan.
– Palkattavalla ravintolapäälliköllä on kiireinen alku tiedossa, kuten minullakin, sillä Laitakarin juhannus on suunnittelussa pitkällä.
Bar Purje on Nordlundille ennestään tuttu paikka.
– Olin Purjeessa kesätöissä vuosina 2010–2012. Viihdyin hyvin, paikka on hieno ja maisemat aivan upeat, Nordlund hymyilee.
Teemu Knuutila näkee paljon potentiaalia koko Laitakarin alueessa.
– Laitakaria on pikku hiljaa kehitetty ja sinne on saatu vihdoin pyörätiekin.Toki tehtävää on vielä paljon matkailuakin ajatellen, ja siinä tarvitaan kaikkia alueen toimijoita.
Kesää kohden mentäessä haasteena on henkilökunnan rekrytointi. WCSS palkkaa kesäkuukausiksi 90-110 työntekijää, eikä suomen kieltä puhuvia sesonkityöntekijöitä ole helppo löytää ravintola- ja merenkulkualalle.
– Työttömiä on tällä hetkellä paljon, mutta kuitenkin töitä melko lailla valikoidaan ja tällä alalla edellytyksenä on, että työntekijä osaa suomen kieltä riittävästi, jotta asiakkaiden palvelu sujuu ilman hankaluuksia. Lapista myös tulee kesällä tänne etelään sesonkityöntekijöitä, joten uskon, että riittävä määrä tekijöitä kiuitenkin löytyy.
– Suomessa, ja etenkin rannikon ja saariston matkailukohteissa, on vielä totuttelua siinä, että hyvää palvelua voi tulla myös hieman puutteellisella suomen kielellä, Knuutila pohtii.
Matkailualalla eletään haastavia aikoja, sillä sen tarjoamista palveluista on helppo säästää, kun rahat ovat tiukassa.
– Viime kesä oli alalla selvästi edellisiä huonompi. Ensi kesään en odota vielä kovaa nousua, vaikka Lappi näyttää vetävän talvella turisteja hyvin. Silti rannikon kesäkohteetkin ovat paikkansa löytäneet ja uskon, että kotimaanmatkailu alkaa tästä elpyä, Knuutila toteaa.
