Säästöjen vaikutus 66 miljoonaa euroa vuoden 2027 tasossa
Emmi Tilvis, Sanna Nikula, Tuomas Savonen / STT
Yleisradioon kohdistuvien säästöjen suuruus selvisi vihdoin torstaina, kun asiaa pohtinut työryhmä pääsi ratkaisuun ja eduskuntaryhmät Liike Nytiä lukuun ottamatta hyväksyivät sen.
Parlamentaarisen Yle-työryhmän puheenjohtaja Matias Marttinen (kok.) kertoi tiedotustilaisuudessa, että vuoden 2027 tasossa Yleä koskevien säästöjen vaikutus on noin 66 miljoonaa euroa.
Yle kertoo verkkosivuillaan, että sen rahoitus oli viime vuonna 576 miljoonaa euroa, verojen jälkeen 523 miljoonaa euroa.
Säästöt toteutetaan niin, että Ylen indeksi jäädytetään vuosiksi 2025–2027 ja Ylen alennettu 10 prosentin arvonlisäverokanta (alv) nostetaan 14 prosenttiin vuoden 2026 alusta alkaen.
Kokonaisleikkauksesta indeksijäädytyksen osuus on 47 miljoonaa euroa ja arvonlisäverokannan muutoksen 19 miljoonaa euroa.
Työryhmän jäsen Jenni Pitko (vihr.) sanoi tiedotustilaisuudessa, että 19 miljoonassa eurossa ei ole kuitenkaan huomioitu alv-vähennyksiä, joita Yle tekee ostoistaan.
– Sen takia tämä 19 miljoonaa (euroa) ei tule toteutumaan sellaisenaan, koska me olemme myös päättäneet nostaa näitä ostoja.
Työryhmä linjasi, että Ylen tulisi lisätä kotimaisten tuotantojen ostoja riippumattomilta tuottajilta ja tuotantopalveluiden sekä muiden kotimaisten esitys- ja käyttökorvausten hankintoja 15–20 prosentilla vuoteen 2030 mennessä vuosien 2021–23 keskiarvosta.
Mietintö on kompromissi, jota on hierottu pitkään ja osin kivuliaasti. Nyt myös Yle-kompromissin kesällä kaataneet vihreiden ja vasemmistoliiton eduskuntaryhmät hyväksyivät mietinnön Yleisradion rahoituksesta.
STT:lle kerrottiin jo keskiviikkona, että mietinnön Ylen rahoitusta koskeviin osiin ei ole tehty muutoksia heinäkuun jälkeen.
Isoimmat hallituspuolueet perussuomalaiset ja kokoomus ovat vaihtoehtobudjeteissaan ehdottaneet vielä mittavampia leikkauksia.
Kokoomus ehdotti vuoden 2023 vaihtoehtobudjetissaan yhteensä yli 120 miljoonan euron säästöjä Ylelle. Perussuomalaiset olisi vaihtoehtobudjettinsa mukaan leikannut Ylen määrärahoista peräti neljäsosan eli runsaat 140 miljoonaa euroa.
Perussuomalaisia työryhmässä edustanut Joakim Vigelius piti lopputulos kohtalaisena tai jopa hyvänä.
– Perussuomalaisille on ollut tärkeää se, että Yleltä leikataan nyt enemmän kuin koskaan ennen. Sekä indeksikorotukset seuraavaksi kolmeksi vuodeksi että alvin korotukset tulevat tarkoittamaan seuraavana neljänä vuonna noin 200 miljoonaa euroa vähemmän Yleisradion toimintaan kuin jos olisi jatkettu normaalilla vakioidulla Ylen kasvu-uralla, Vigelius laski.
– Nämä ovat hyvä pohja tulevaisuudessa tehtäville, mahdollisesti suuremmille Yleisradion rahoituksen uudelleenarvioinneille, tehtävien rajaamiselle ja toiminnan järkevöittämiselle, Vigelius jatkoi.
Vigelius sanoi tiedotustilaisuudessa, että perussuomalaiset on ollut jo hallitusneuvotteluissa valmis hylkäämään ajatuksen parlamentaarisuudesta, eli siitä että Ylen säästöistä päätetään kaikkien eduskuntapuolueiden kesken yksimielisesti.
– Se ei ole osa normaalia demokratiaa, että edes näin toimitaan. Lähtökohtana on se, että jos ihmiset äänestävät maahan enemmistöhallituksen, niin sillä pitää olla mahdollisuuksia myös edistää sitä politiikkaa, mitä heidän äänestäjänsä ovat halunneet, Vigelius latasi.
Mietinnössä linjataan, että työryhmä pitää tärkeänä, että jatkossakin Yleä koskeva päätöksenteko tapahtuu vakiintuneen tavan mukaisesti parlamentaarisesti.
Vasemmistoliittoa parlamentaarisessa työryhmässä loppuvaiheessa edustanut Aino-Kaisa Pekonen arvioi, että työryhmän toiminnassa murtui käsitys parlamentaarisesta päätöksenteosta. Päädyttiin ota tai jätä -tilanteeseen.
– Jos yhdellä ryhmällä ja yhdellä puolueella ei ole halua tai tarvetta löytää parlamentaarista sopua, niin neuvottelutilanne ei minun mielestäni ole aito eikä vastaa sitä käsitystä parlamentaarisuudesta, mikä minulla on ollut vuosien ajan tässä talossa, Pekonen sanoi selvästi sydämistyneenä.
Myös vihreiden Pitko koki, että työryhmän työn yllä leijui jatkuva uhka siitä, että hallitus ryhtyy toteuttamaan Ylen säästötoimia omin päin, jos parlamentaarisessa ryhmässä ei saada sopua aikaan.
– On aika laajasti ymmärretty yleiseurooppalaiseksi linjaksi demokraattisissa maissa, että kun on kyse julkisesti rahoitetusta mediasta, päätökset tehdään parlamentaarisesti, ei yhden hallituksen ohjaamana, Pitko painotti.
Yle-työryhmä esittää, että Ylen on avattava toimintaansa ja talouttaan mahdollisimman laajasti. Yle-lakiin lisättäisiin uusi pykälä, jonka perusteella Ylen tulisi jatkossa aktiivisesti julkaista tietoa omasta toiminnastaan ja taloudestaan.
Marttinen sanoi tiedotustilaisuudessa, että tämä tarkoittaa esimerkiksi henkilöstökustannusten ja yksikkökohtaisten kustannusten avaamista nykyistä laajemmin.
Marttinen piti avoimuuden lisäämistä merkittävimpänä muutoksena, jota työryhmä työssään esittää.
– Yle toimii verovaroin julkisen palvelun tuottajana. Siksi työryhmä pitää tärkeänä, että Yle näyttää esimerkkiä rahankäytön avoimuudessa ja läpinäkyvyydessä, Marttinen sanoi.
