Mar­ja Tie­na­ri / STT

Kun­ta-alan sai­raus­pois­sa­o­lot las­ki­vat vii­me vuon­na, sel­vi­ää Työ­ter­veys­lai­tok­sen seu­ran­ta­tut­ki­muk­ses­ta. Myös ikä­ryh­mit­täi­set erot sai­raus­pois­sa­o­lo­jen mää­ris­sä ovat ka­ven­tu­neet vii­me vuo­si­kym­me­ni­nä.

– Eri­tyi­ses­ti van­him­mas­sa ryh­mäs­sä sai­raus­pois­sa­o­lot ovat vä­hen­ty­neet 2000-lu­vun al­kuun ver­rat­tu­na. Nuor­ten työn­te­ki­jöi­den sai­raus­pois­sa­o­lot ovat poik­keus muu­ten myön­tei­seen ke­hi­tyk­seen, ja sitä voi pi­tää huo­les­tut­ta­va­na, sa­noo Kun­ta10-tut­ki­muk­sen joh­ta­ja Jen­ni Er­vas­ti Työ­ter­veys­lai­tok­sen tie­dot­tees­sa.

Ke­lan ti­las­to­jen mu­kaan ylei­sim­mät syyt nuor­ten työn­te­ki­jöi­den sai­raus­pois­sa­o­loi­hin liit­ty­vät mie­len­ter­vey­teen. Vii­me vuon­na myön­net­tiin en­tis­tä enem­män sai­raus­päi­vä­ra­haa mie­len­ter­vey­son­gel­mien, ku­ten eri­tyi­ses­ti ah­dis­tu­nei­suus­häi­ri­öi­den, vuok­si.

Sote-uu­dis­tuk­sen ja ko­ro­na­pan­de­mi­an jäl­keen kun­ta-alan sai­raus­pois­sa­o­lot näyt­tä­vät kui­ten­kin ole­van las­kus­sa. Kun­ta­työn­te­ki­jät oli­vat oman sai­rau­den vuok­si pois­sa töis­tä vii­me vuo­den ai­ka­na kes­ki­mää­rin noin 16 päi­vää. Kes­ki­mää­rin joka vii­den­nel­lä ei ol­lut vii­me vuon­na ai­nut­ta­kaan sai­raus­pois­sa­o­loa.

Sote-uu­dis­tus vei kui­ten­kin vii­me vuo­den alus­sa kun­tien palk­ka­lis­toil­ta so­si­aa­li-, ter­veys- ja pe­las­tu­sa­lo­jen työn­te­ki­jät suu­rel­ta osin pois, jo­ten sai­raus­pois­sa­o­lo­jen ke­hi­tys­tä ei voi­da enää ver­ra­ta suo­raan ai­em­paan.

Ikä­ryh­mis­tä edel­leen eni­ten sai­raus­pois­sa­o­lo­ja oli al­le 30-vuo­ti­ail­la työn­te­ki­jöil­lä. Heil­lä ker­tyi vuo­des­sa kes­ki­mää­rin noin 18 sai­raus­pois­sa­o­lo­päi­vää.

Vä­hi­ten pois­sa­o­lo­ja vii­me vuon­na oli 40–50-vuo­ti­ail­la, joil­la kes­ki­mää­räi­nen sai­raus­pois­sa­o­lo­päi­vien mää­rä oli noin 15 päi­vää.

Am­mat­ti­ryh­mien vä­li­set so­si­oe­ko­no­mi­set erot sai­raus­pois­sa­o­lois­sa ovat säi­ly­neet. Joh­to- ja asi­an­tun­ti­ja­teh­tä­vis­sä työs­ken­te­le­vil­lä oli fyy­sis­tä työ­tä te­ke­viä vä­hem­män sai­raus­pois­sa­o­lo­ja. Toi­saal­ta sa­man so­si­oe­ko­no­mi­sen ryh­män­kin si­säl­lä työs­ken­te­ly-ym­pä­ris­tön näh­tiin vai­kut­ta­van sai­raus­pois­sa­o­lo­jen mää­rään.

Sote-uu­dis­tuk­sen jäl­keen kun­tien suu­rim­mat am­mat­ti­ryh­mät ovat esi­mer­kik­si kou­lu­jen ja var­hais­kas­va­tuk­sen opet­ta­jat, joi­den mää­rä on py­sy­nyt mel­ko en­nal­laan. Leh­to­reil­la, tun­ti­o­pet­ta­jil­la ja luo­ka­no­pet­ta­jil­la oli kes­ki­mää­rin lä­hes puo­let vä­hem­män sai­raus­pois­sa­o­lo­ja kuin var­hais­kas­va­tuk­sen opet­ta­jil­la, joil­la oli vii­me vuon­na kes­ki­mää­rin 22 sai­raus­pois­sa­o­lo­päi­vää, eli yli kes­ki­ar­von.

Joh­ta­vas­sa ase­mas­sa työs­ken­te­le­viä oli eni­ten sii­nä jou­kos­sa, jol­la ei ol­lut lain­kaan sai­raus­pois­sa­o­lo­päi­viä. Jopa 30–45 pro­sent­tia joh­to- ja asi­an­tun­ti­ja­teh­tä­vis­sä ei ol­lut vii­me vuon­na ker­taa­kaan pois­sa töis­tä oman sai­rau­den vuok­si.

Sen si­jaan las­ten kans­sa työs­ken­te­le­vis­tä var­hais­kas­va­tuk­sen opet­ta­jis­ta, kou­lun­käyn­ti­a­vus­ta­jis­ta ja las­ten­hoi­ta­jis­ta vain al­le kym­me­nen pro­sent­tia oli koko vuo­den il­man sai­raus­pois­sa­o­lo­ja.

Tut­ki­muk­sen pe­rus­teel­la ko­ro­na­pan­de­mi­an tois­sa vuon­na ai­heut­ta­ma piik­ki sai­raus­pois­sa­o­lois­sa vai­kut­taa ol­leen vä­li­ai­kai­nen. Piik­ki nä­kyi kai­kis­sa ikä­ryh­mis­sä, mut­ta vii­me vuon­na pa­lat­tiin jo edel­lis­ten vuo­sien ta­sol­le.

Ke­lan ti­las­to­jen mu­kaan koko työ­vä­es­tös­sä sai­raus­päi­vä­ra­haa saa­nei­den ko­ko­nais­mää­rä vä­he­ni noin kol­mel­la pro­sent­tiyk­si­köl­lä tois­sa vuo­des­ta vii­me vuo­teen.

– Ai­neis­tos­ta on vai­ke­aa pää­tel­lä, mikä osa vä­hen­nyk­ses­tä joh­tuu ko­ro­na­pan­de­mi­an laan­tu­mi­ses­ta ja si­ten ai­dos­ti sai­ras­ta­vuu­den vä­hen­ty­mi­ses­tä ja mikä osa on seu­raus­ta muu­tok­sis­ta tut­ki­mus­jou­kon am­mat­ti­ra­ken­tees­sa, Er­vas­ti ker­too tie­dot­tees­sa.

Ti­las­tot kui­ten­kin tu­ke­vat ole­tus­ta sai­raus­pois­sa­o­lo­jen las­ke­vas­ta tren­dis­tä.

Työ­ter­veys­lai­tok­sen Kun­ta10-tut­ki­muk­ses­sa on seu­rat­tu vuo­des­ta 2000 saak­ka 11 kun­nan työn­te­ki­jöi­den sai­raus­pois­sa­o­lo­ja. Tut­ki­muk­ses­sa on seu­rat­tu yli 90 000 kun­ta­työn­te­ki­jän vuo­sit­tai­sia sai­raus­pois­sa­o­lo­ja työ­nan­ta­jien hen­ki­lös­tö­re­kis­te­reis­tä. Käy­te­tyt sai­raus­pois­sa­o­lot suh­teu­te­taan yh­den­mu­kai­ses­ti teh­tyi­hin hen­ki­lö­työ­vuo­siin.

Suo­men suu­rim­mas­sa kun­ta-alan hen­ki­lös­tön seu­ran­tut­ki­muk­ses­sa seu­rat­ta­via kun­tia ovat Hel­sin­ki, Es­poo, Van­taa, Tam­pe­re, Tur­ku, Ou­lu, Naan­ta­li, Rai­sio, No­kia, Val­ke­a­kos­ki ja Vir­rat.