Mittavat lisäinvestoinnit korkeamman lisäarvon tuotteisiin voivat kompensoida ennallistamistoimien aiheuttamia metsäsektorin arvonlisän menetyksiä
Metsäbiotalouden tiedepaneelin uudessa selvityksessä mallinnettiin, miten erilaiset EU:n ennallistamisasetuksen toimeenpanovaihtoehdot vaikuttavat käytettävissä olevaan raakapuun määrään ja sitä kautta metsäsektorin arvonlisäykseen.
Tulokset osoittavat, että metsäsektorin arvonlisän pienentyminen voidaan korvata, jos Suomessa investoidaan ennakoivasti korkeamman arvonlisän tuotteisiin.
EU:n ennallistamisasetuksen tavoitteena on pysäyttää luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen ja parantaa heikentyneiden elinympäristöjen tilaa. Suomessa toimeenpanoa ohjaa kansallinen ennallistamissuunnitelma, jossa määritellään tavoitetasot ja toimenpiteet eri elinympäristöille.
Skenaarioista lievimmässä hakkuumäärä oli enimmillään 3,4 miljoonaa kuutiometriä pienempi kuin se olisi ilman sääntelyä. Samalla metsäsektorin arvonlisäys olisi 370 miljoonaa euroa pienempi.
Ennallistamisasetuksen suojelutavoitteiltaan kunnianhimoisin toteutus taas pienentäisi vuotuista hakkuumäärää enimmillään noin 17 miljoonaa kuutiometriä vuodessa, ja arvonlisäys olisi 1,8 miljardia euroa pienempi suhteessa perusuraan.
– Vaikutukset vuotuiseen hakkuukertymään vuonna 2050 siis vaihtelivat 4 prosentista yli 20 prosenttiin. Kaikki riippuu siitä, miten ennallistamisasetus toimeenpannaan Suomessa. Päätöksenteossa tarvitaan tietoa vaikutuksista sekä metsäsektorilla että laajemmin taloudessa, kommentoi hankkeen johtava tutkija Matleena Kniivilä Luonnonvarakeskuksesta.
Hankkeessa tarkasteltiin myös, missä määrin vähenevien hakkuiden aiheuttamaa arvonlisäyksen menetystä voidaan korvata investoimalla korkeamman jalostusasteen tuotteisiin. Tällaisia ovat esimerkiksi joustavat pakkaukset, pidemmälle jalostetut erikoissellut sekä ligniinin jalosteet, joiden avulla nykyisiä arvoketjuja jatketaan ja sivuvirtoja hyödynnetään nykyistä monipuolisemmin.
Metsäbiotalouden tiedepaneelin selvityksen mukaan ainoastaan nykytasoa yli miljardi euroa korkeammat vuosi-investoinnit riittäisivät tasapainottamaan raakapuun vähenemisen aiheuttaman arvonlisän menetyksen.
– On tärkeää, että tarkastelussa huomioidaan koko arvoketju, raaka-aineiden saatavuudesta uusien tuotteiden kysyntään. Niihin liittyviä epävarmuuksia tulee ennakoida. Politiikkatoimien johdonmukaisuudella ja pitkäjänteisyydellä kannattaa tukea investointihalukkuutta korkeamman arvonlisän tuotteisiin ja näiden investointien toteutumista, sanoo paneelin varapuheenjohtaja Riikka Paloniemi, joka toimii yksikönjohtajana Suomen ympäristökeskuksessa.
Metsäbiotalouden tiedepaneelin politiikkasuositukset:
– Investointiympäristön ennakoitavuuden ylläpitämiseen olisi panostettava yli hallituskausien. Kaikissa skenaarioissa uuden tuotannon investoinnit nostivat arvonlisäystä, ja sitä voisi vauhdittaa ensimmäisiä tuotannollisia investointeja tukemalla.
– Ennallistamisen toimeenpanon suunnittelussa on syytä arvioida ja tulkita toimenpiteiden talousvaikutuksia suhteuttaen näitä metsäluonnon elpymiseen. Koska ennallistamisessa on kyse vuosikymmeniä kestävästä prosessista, tulee ennallistamista – sen kohdentamista, kustannuksia ja vaikutuksia – suunnata ja aikatauluttaa karttuvan seuranta- ja tutkimustiedon pohjalta.
– Ennallistamisen vaikuttavuuden varmistamiseksi on tärkeä käynnistää ennallistamistoimet monimuotoisuuden kannalta arvokkaimmilla kohteilla, joilla positiiviset vaikutukset elinympäristöjen laatuun ja uhanalaisiin lajeihin ovat todennetusti suurimmat.
– Koska ennallistamisesta voi aiheutua merkittäviä kustannuksia, olisi alueiden sijoittelussa pyrittävä siihen, että saadut taloudelliset hyödyt, esimerkiksi vältettyjen kustannusten muodossa, olisivat mahdollisimman suuret. Tällaisia hyötyjä voivat olla esimerkiksi erilaiset lisääntyneet suojavaikutukset (mm. tulvat).
Tutkimushankkeen toteuttivat Metsäbiotalouden tiedepaneelin toimeksiannosta Luonnonvarakeskus, Itä-Suomen Yliopisto, VTT sekä Suomen ympäristökeskus.



