Met­sää uh­kaa­vat mo­ni­nai­set ris­kit, ku­ten myrs­kyt, pa­lot, lu­mi­tu­hot, hyön­tei­set ja myy­rät. Kor­va­tuis­ta met­sä­va­hin­gois­ta lä­hes 80 pro­sent­tia on myrs­kyn ai­heut­ta­mia, mut­ta myös hyön­teis­tu­ho­jen osuus kas­vaa ta­sai­ses­ti.

Ta­lous­met­säs­sä toi­min­nan täh­täi­mes­sä on yleen­sä laa­duk­kaan tu­kin tuot­ta­mi­nen, täs­sä ai­ka­jän­ne tai­mes­ta tuk­kiin on lä­hem­mäs sata vuot­ta. Pit­kän ajan ku­lu­es­sa muut­tu­jia tä­hän puun kas­va­tuk­seen mah­tuu pal­jon.

– Suo­mes­sa met­sä­o­mai­suus on ja­kau­tu­nut suu­rel­le mää­räl­le omis­ta­jia ja näin ol­len myös ta­vat hoi­taa ja vaa­lia tätä omai­suu­se­rää ovat vaih­te­le­via, to­te­aa asi­ak­kuus­pääl­lik­kö Mar­kus Mie­kan­maa OP Län­si-Suo­mes­ta.

Met­sän me­nes­tyk­sel­li­ses­sä hoi­dos­sa aut­ta­vat met­sän­hoi­to­suun­ni­tel­mat, en­na­koin­ti ja kas­vun tark­kai­lu. Mitä enem­män on met­sä­pin­ta-alaa ja mitä laa­jem­mal­la alu­eel­la loh­kot si­jait­se­vat, sitä haas­teel­li­sem­paa on omis­ta­jan ol­la ajan ta­sal­la ti­lan­ne­ku­vas­ta. Val­veu­tu­nut puun­kas­vat­ta­ja tie­tää min­ne men­nä ja mitä et­siä, mut­ta en­tä mi­ten kau­ko­val­von­ta on­nis­tuu kii­rei­sel­tä etä­met­sä­no­mis­ta­jal­ta?

Suo­men met­sät tuot­ta­vat hoi­det­tu­na hy­vin puu­ta, mut­ta sa­mal­la nii­hin koh­dis­tuu mo­ni­nai­sia ris­ke­jä. Li­sään­ty­vien myrs­ky­tuu­lien mu­ka­na puu­ta on kaa­tu­nut en­nä­tys­mää­riä vii­me vuo­si­na, näis­sä ry­ti­nöis­sä tuk­ki­puu ei ai­na säi­ly­tä huip­pu­ar­vo­aan, vaan voi pirs­ta­loi­tua ener­gi­a­puuk­si.

– Eri­tyi­ses­ti uu­dis­tus­hak­kuis­sa jäl­jel­le jää­neet puut ovat ris­ki­alt­tii­ta pu­hu­reil­le. Sään ää­ri-il­mi­öis­sä kui­vuus ja tul­vat ovat suu­rem­mas­sa roo­lis­sa kuin ai­kai­sem­min. Hyön­teis­tu­hot ovat myös yleis­ty­neet lau­ho­jen tal­vien myö­tä, Mie­kan­maa ker­too.

Poh­jo­la Va­kuu­tus on pe­reh­ty­nyt tur­vaa­maan met­sää eri ris­ke­jä vas­taan. Laa­jin met­sä­va­kuu­tus kor­vaa myrs­ky-, lumi-, palo- ja tul­va­va­hin­ko­ja sekä sa­la­ma­nis­kun, hyön­teis­ten, anas­ta­mi­sen ja va­hin­gon­te­on ai­heut­ta­mia va­hin­ko­ja. Va­kuu­tus kor­vaa myös sie­ni­tau­tien, met­sä­kau­rii­den, jä­nis­ten, jyr­si­jöi­den ja lin­tu­jen ja useim­pien sie­ni­tau­tien tai­mi­kol­le ja is­tu­tet­ta­vil­le tai­mil­le ai­heut­ta­mia va­hin­ko­ja.

Met­sä­va­kuu­tuk­ses­ta saa kor­vaus­ta, kun puus­toa tu­hou­tuu vä­hin­tään 15 kiin­to­kuu­ti­o­met­riä tai tai­mik­koa vä­hin­tään 0,5 heh­taa­ria. Va­hin­ko­ja kor­va­taan va­hin­ko­ar­vi­on pe­rus­teel­la – myrs­ky­va­hin­ko­ja enin­tään asi­ak­kaan va­lit­se­maan enim­mäis­kor­vauk­seen as­ti.

Met­sä­va­kuu­tus teh­dään jo­kai­sel­le met­sä­ti­lal­le erik­seen, jota voi­daan muo­ka­ta met­sä­no­mis­ta­jan va­lin­to­jen mu­kaan.

– Nos­ta­mal­la oma­vas­tuu­ta voi alen­taa va­kuu­tuk­sen hin­taa hei­ken­tä­mät­tä tur­van laa­juut­ta. Tai­mi­kol­le kan­nat­taa va­li­ta pie­nem­pi oma­vas­tuu kuin kas­va­tus­met­säl­le, tai uu­dis­tus­kyp­säl­le met­säl­le. Met­sä­no­mis­ta­jan oli­si­kin hyvä miet­tiä ai­na­kin pa­lo­va­kuu­tuk­sen ot­toa, ison tu­li­pa­lon sat­tu­es­sa ei kor­jat­ta­vaa puu­ta vält­tä­mät­tä jää jäl­jel­le, Mie­kan­maa opas­taa.

Kol­me vink­kiä met­sä­o­mai­suu­den va­kuut­ta­mi­seen va­hin­ko­jen va­ral­ta:

1. Met­sä­va­kuu­tus tar­peen mu­kaan.

Met­sä­no­mis­ta­ja voi va­li­ta eri vaih­to­eh­dois­ta juu­ri hä­nen met­säl­leen so­pi­van met­sä­va­kuu­tuk­sen.

2. Myös odo­tu­sar­vo­va­hin­ko­ja voi­daan kor­va­ta.

Puus­ton va­hin­goit­tu­es­sa met­sä­no­mis­ta­ja saa kor­vaus­ta myös me­net­tä­mis­tään tu­le­vis­ta tuo­tois­ta.

3. Omis­ta­ja-asi­ak­kaan edut.

Omis­ta­ja-asi­ak­kaa­na asi­a­kas saa va­kuu­tuk­sis­ta alen­nus­ta ja OP-bo­nuk­sia.

Jul­kais­tu 25.8.2025.Teks­ti: Mar­kus Mie­kan­maa.